Lukijalta: Päätöksenteon neuvottomuus paljastuu

Pertti Sistonen

Vihdin seurakuntataloa koskevassa keskustelussa on tullut runsaasti palautetta julkisesti ja henkilökohtaisesti. Asia koskettaa vihtiläisiä, jotka joutuvat etsimään tarvitsemiaan tiloja milloin mistäkin, tai rajoittamaan toimintaansa.

Kun seurakuntatalo valmistui 1979, Vihdin asukasluku oli vähän yli 16 000. Nytkö sitten tultaisiin toimeen vähemmillä neliöillä, kun paikkakunnan väkiluku on yli 29 000?

Seurakunnan ongelmana on myös siunauskappeli, joka pantiin käyttökieltoon syksyllä 2016.

Arkkitehti laati luonnokset uudeksi kappeliksi, ja seurakunta päätti purkaa vanhan rakennuksen. Mutta yhä se vain seisoo sijoillaan.

Yhtään helpompi ei ole Nummelan seurakuntakeskuksen tilanne.

Vuonna 2005 valmistuneen saneeraus- ja laajennustyön jälkeen on osa toimitiloista suljettu sisäilmaongelmien syistä. Pihalle sijoitetut parakit muistuttavat poikkeustilasta.

Rahaa on kulunut monien suunnitelmien laatimiseen, jotka sitten kuitenkin on hylätty. Vuosien varrella tapahtunut maalittaminen kostautuu nyt kiinteistöjen ongelmina.

Seurakuntataloon kohdistuvat kaavailut ja eri toimielinten toisistaan poikkeavat esitykset ilmentävät tulkinnanvaraisuutta ja selvän etenemistavan puutetta.

Talousjohtaja on todennut, että seurakuntatalon purkaminen on vielä avoinna (VU 11.11.). Samassa yhteydessä hän viittasi kuitenkin mahdolliseen kaavamuutokseen, joka mahdollistaisi asuin- ja/tai liikerakentamisen seurakuntatalon tontille.

Tämäkö on vilpitöntä tiedotusta?

Seurakuntalaisten mieleen nousee vääjäämättä kysymys, jääkö pelkästään siviiliyhteiskunnan tehtäväksi sen arviointi, kuinka monta rakennusta tulisi lukea säilytettävään kulttuuriperintöön ja varjella rappeutumiselta tulevien sukupolvien varalle.

Seurakunnassa olisi kannattanut jo alusta alkaen keskittyä muihin asioihin kuin vastustusta herättäneeseen seurakuntatalon hävittämiseen.

Jos kävisi niin onnettomasti, että seurakuntatalosta jouduttaisiin luopumaan, sen jälkeen on kai tarkoitus käydä kirkon kimppuun. Se aiotaan muuttaa monitoimihalliksi.

Kirkkoon koskeminen ei ole aivan yksinkertainen asia. Siitä on monia esimerkkejä muualta (esim. Kirkkohallituksen täysistunto 22.9.2020).

Seurakunnallisen rakennuksen arviointi pelkän käyttöasteen ja kustannusten mitalla on lyhytnäköistä ja kapea-alaista. Koko yhteiskunta köyhtyy, jos vain materiaaliset näkökohdat muodostuvat ratkaisujen pohjaksi.

Henkilöstömenoistakin voidaan säästää, jos ylimitoitus otetaan tarkempaan syyniin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.