Vihtiläisiä työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopussa tarkalleen 1 901. Kaksi kuukautta aikaisemmin työttömien työnhakijoiden määrä oli peräti yli 800 vähemmän.
Työttömiä oli helmikuun lopussa alle 1 070, ja vuosi sitten noin sata tätäkin vähemmän.
Koronaviruksen vaikutuksista eri elämänaloille ryhdyttiin tekemään nopeasti erilaisia ennustuksia kun massiiviset lomautukset alkoivat.
Työllisyyden raju heikkeneminen paljastui jo maaliskuussa, jolloin vihtiläisten työttömien työntekijöiden määrä oli 1 344. Huhtikuun aikana työttömiä työnhakijoita tuli kuitenkin peräti lähes 560 lisää.
Toukokuun lopun työllisyysluvut julkistetaan juhannuksen paikkeilla. Vihtiläisten työttömien työnhakijoiden määrä on suurella todennäköisyydellä nousemassa jopa reilusti yli kahteen tuhanteen.
Tällä synkällä koronakeväällä on ollut tunnetusti valtavia vaikutuksia esimerkiksi perheiden toimeentuloon, henkiseen hyvinvointiin ja ostovoimaan.
Lopullinen hinta kerrannaisvaikutuksineen paljastuu vasta pitkän ajan kuluessa.
Vihdin työllisyystilanne on uusmaalaisten kuntien keskiarvoon verrattuna merkittävästi parempi, mutta se on tiukassa tilanteessa laiha lohtu.
Kun työttömien määrä Vihdissä alkaa olla 2 000 paikkeilla niin sillä on päivittäiset vaikutukset jo tuhansien muiden ihmisten arkeen.
Etätyöt, irtisanomiset, lomautukset ja etäopetus mullistivat perheiden elämän. Henkisestä pahoinvoinnista on tässä vaiheessa tilastoitu todennäköisesti vasta ensimmäisiä merkkejä.
Synkkyyden ilmapiirissä monessa perheessä äidin ja isän piti normiaskareiden lisäksi yltää asioihin, joita ei alkuvuonna voinut vielä kuvitellakaan.
Jo aikaisemmin heikossa asemassa olleen monen perheen lasten ja nuorten elämä saattoi synkentyä entisestään.
Koronakevään vaikutus tulevaisuuden koulumenestykseen on valtava kysymysmerkki – eikä tässä vaiheessa ole edes varmaa tietoa lähiopetuksen alkamisesta syksyllä.
Näkymätön vihollinen on tähän mennessä ollut arvaamaton monin tavoin.
Kirjoittaja on Vihdin Uutisten päätoimittaja