Kirja, jossa eksytään. Kirja, josta on tehty näytelmä tai ooppera. Kirja, joka on julkaistu myös selkokielellä. Kirja, jossa on epäluotettava kertoja.
Nämä olivat viimeiset viime vuonna lukemani kirjat. Suoritin menneenä vuonna tuttuun tapaan Helmet-kirjastojen lukuhaastetta ja nuo haastekohdat jäivät viimeisiksi täytettäviksi.
Olin toivonut ja uskonutkin vuoden kuluessa löytäväni sattumalta kirjan, jossa henkilöt eksyisivät – sen verran paljon luen esimerkiksi fantasiakirjallisuutta, jossa tarvotaan pitkin maita ja mantuja jahtaamassa jotakin tai tappelemassa pahiksia vastaan.
Kun eksymisaiheista kirjaa ei joulukuun alkuun mennessä ollut osunut kohdalle, oli pakko googlata. Valitsin Jane Harperin Luonnonvoimat. Siinä totisesti eksyttiin! Konkreettisesti keskelle Australian villiä luontoa ja kuvaannollisestikin harhapoluille.
Näytelmiä ja oopperoita on tehty niin monista kirjoista, että vaikeutena valinnassa oli runsaudenpula.
Joulun aikaan tartuin lopulta Mari Kujanpään lastenkirjaan Minä ja Muro, josta tehtyä näytelmää on esitetty ainakin Kansallisteatterissa. Siinähän meni sitten joulupäivä itkeskellessä. Kirja on takavuosina voittanut Finlandia Junior -palkinnon ja on ehdottomasti hyvä – tekemään pahan mielen.
Myös selkokielisistä kirjoista valitsin Finlandia Juniorin muutama vuosi sitten voittaneen kirjan. Maria Turtschaninoffin Maresi kosketti.
Vuoden viimeisenä päivänä sain loppuun vuoden viimeisen kirjan.
En ole koskaan pitänyt epäluotettavista kertojista. Ensinnäkään en huomaa heidän petollisuuttaan ennen kuin varta vasten silmään tökätään. Siinä vaiheessa koen jo itseni petetyksi ja kiukustun. Haluan luottaa kertojaan. Haluan olla hänen puolellaan. Haluan tykätä hänestä.
Tähän haastekohtaan päätin siis lukea kirjan, joka on minulle entuudestaan tuttu ja jonka kertoja ei vihastuta. Siitä on tosin aikaa varmaan neljännesvuosisata, kun olen viimeksi lukenut J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa -kirjan. Ehkä oli siis korkea aikakin lukea se uusiksi!
Samalla huomasin, että kirjahyllystäni löytyy lukuisia kirjoja, joista olen joskus pitänyt, mutta joista en enää juurikaan muista muuta. Tänä vuonna aion tarttua useampaan näistä ja katsoa, miten vuodet vaikuttavat lukukokemukseen.
Kirjoittaja on Vihdin Uutisten toimittaja