THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kouluterveyskyselyjen pohjalta voimme todentaa, että lähes joka kymmenes nuori on ilman ystävää. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ammattikasvattajat tekevät tärkeää työtä myös tämän yhteiskunnallisen ongelman kehittämiseksi ja korjaamiseksi, mutta päävastuu nuorten yksinäisyydestä on kaikilla meillä aikuisilla.
Yksinäisyys lisää merkittävästi mielenterveyshäiriöiden sekä syrjäytymisen riskiä. Ja näin ollen synnyttää valtavia yhteiskunnallisia kustannuksia sosiaali- ja terveyskulujen muodossa – inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.
Vanhemmuuden yksi perustehtävistä on opettaa ja mallintaa vanhemman oman käytöksen kautta sosiaalisia taitoja omille lapsille – välillä myös vähän naapurienkin lapsille. Jokainen aikuinen voi siis kannustaa nuoria ottamaan vastuuta siitä, että ketään ei jätetä yksin. Nuoret tarvitsevat pitkään aikuisten tukea sosiaalisten taitojen kehittymiselle.
Kulttuurissamme on vahva yksinpärjäämisen eetos. Olemme kuitenkin laumaolioita ja tarvitsemme toisiamme oman ja koko yhteiskunnan kehittymisen tueksi.
Koronan luoma poikkeuksellinen aika ei saa olla esteenä yksinäisyyden korjaaville toimenpiteille. Digitalisaatio mahdollistaa poikkeusaikanakin erilaisten palvelujen luomisen sekä jakelun nuorille ajasta ja paikasta riippumatta.
Esimerkiksi Vihdin kunnassa Nettinuokkkari mahdollistaa nuorten kohtaamisen ja Mieli Ry:n organisoima Sekaisin Chat toimii vapaaehtoistyöntekijöiden voimin lähes ympäri vuorokauden.
Sinäkin voit olla auttamassa nuoria näinä poikkeuksellisina aikoina. Vapaaehtoistyöntekijöitä tarvitaan nuorten yksinäisyyden ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi juuri nyt.
Maria-Elisa Kuusisto
DI