Olin 18-vuotias toimituksen kesäpoika kun Vihdin Uutisten ensimmäinen numero ilmestyi USA:n syntymäpäivänä 4.7.1979.
Kesätyön jälkeen menin vapaaehtoisena armeijaan, sitten takaisin Vihdin Uutisiin, opiskelua työn ohessa, pari vuotta töissä Luoteis-Uusimaassa ja sitten paluu Vihdin Uutisiin.
Tämä nyt finaalissa oleva kolmas jaksoni Vihdin Uutisissa alkoi alkuvuodesta 1983.
Sähkökirjoituskone oli alkuaikoina olennainen työkalu. Uurastetut konekirjoitusliuskat siirtyivät Vihdin kirkonkylästä painotaloon Lohjalle kirkonkylän ensimmäisen telekopiolaitteen välityksellä.
Mustavalkofilmit kehitin itse tai sitten niitä saateltiin bussin kuljetettavaksi ja kehitettäväksi Lohjalle. Aikaa meni paljon sellaiseen, joka nyt tuntuu jopa hassulta aikavarkaudelta.
Tällä alalla – jos missä – tekninen kehitys on ollut huimaa: konekirjoitusliuska, faksaus, valoladonta, oikoluenta, filmin kehitys, valokuva pimiössä, valokuvan rasterointi, taittopöytähääräys mehiläisvahoineen, taittotyö sivufilmiksi, sivufilmi painopelliksi ja sitten painokoneen jyrinä.
Nyt naputellaan niin kuin ennenkin, mutta teksti ja kuvat siirtyvät ykkösinä ja nollina bittiavaruuteen, josta sitten parhaat palat jalostetaan käsin koskematta lukijoille printtiin ja verkkoon. Alussa on edelleen naputtelu ja lopussa painokoneen jyrinä.
Työn ydin ei ole mihinkään muuttunut näiden runsaan 40 vuoden aikana: faktatietoa ja riemua kaikelle kansalle, joka pimeydessä ja valossa vaeltaa.
Näiden vuosikymmenien aikana olen saanut elää ja kokea oikeastaan järkyttävän suuren määrän monenlaisia hetkiä vihtiläisten kanssa. Vihtiläinen elämä suruineen ja iloineen on ollut keskeinen osa elämääni.
Olen helmikuun alusta lähtien työskennellyt Vihdin Uutisten ja Karkkilan Tienoon päätoimittajana.
Nyt keskityn Karkkilan Tienoon toimituksen vetämiseen ja Vihdin Uutisten toimituksen vetovastuu siirtyy Aija Piriselle. Aija, sydämellisesti tervetuloa maailman parhaan Vihdin Uutisten tekijäksi.
Vihdin Uutisten toimittaja Maija-Liisa Nyman saa nyt loistavan työtoverin, jonka johdolla Vihdin Uutisten sisällön kehittämisessä alkaa uusi aika.
Sydämeni syövereissä kasvaa kaiken aikaa suuremmaksi kiitollisuus siitä valtavasta verkostosta, jossa vihtiläiset ovat minua työssäni auttaneet.
Kiitos. Nöyrä kumarrus. Hymyillään kun tavataan, toistaiseksi vienosti kasvomaskin takaa!