Näin ihmetteli nummelalainen perhe aiemmin keväällä keskellä Nummelan lentokentän 1 200 metrin pituista ja 20 metrin levyistä, nyttemmin myös kiitotien reunavaloilla varustettua ja asfaltilla päällystettyä pääkiitotietä. Perhe oli lähtenyt ulkoilemaan ja löytänyt mielestään tätä tarkoitusta varten todella hyvän paikan.
Se oli ääriesimerkki ongelmasta, joka on selvästi pahentunut samalla, kun Nummelasta on tullut perinteisen purjelentokentän lisäksi myös aktiivinen moottorilentokoneiden tyyssija.
Harjun alueella on yhteensä yli 60 hehtaaria upeaa luonnonkaunista ulkoilualuetta. Eikö luonnossa kannattaisi liikkua maastossa eikä asfaltilla?
Väkeä kulkee muun muassa hotellin parkkipaikalta suoraan molempien kiitoteiden risteyksen yli kentän toiselle puolelle. Pääkiitotien pohjoispään jatkeella, eli lentokoneiden vilkkaimman lähestymislinjan alla, kulkijoita riittää joskus jonoksi asti.
Muutamia viikkoja sitten oli lehdessä lukijan kuva, jossa oli ihmisiä kulkemassa kiitotien kynnysmerkkien yli ja kuvatekstinä oli ”Suojatie?”.
Jos kuulette tööttäyksen, olette eksyneet väärään paikkaan.
Ton Arppe, lentokentän päällikkö
Vaikka kiitotien kynnysmerkit erehdyttävästi muistuttavat suojatiemerkintöjä, niin ne eivät todellakaan ole sitä. Kynnysmerkit kertovat, mistä kiitotie alkaa, ja juuri siihen lentokoneet tähtäävät laskeutuessaan. Jos jotain menee pieleen, saattaa kone kuitenkin päätyä yllättäen maahan jo selvästi ennen kiitotien alkua, tai jatkaa matkaa kiitotien päädyn yli, joten vaarallinen alue ulottuu kauas asfaltin päädystä.
Kiitotien alkuun maalatut suuret numerot puolestaan ovat ilmansuuntia kymmeninä asteina. Nummelan lentokentällä on kaksi kiitotietä neljään ilmansuuntaan. Pitkä kiitotie on 22/04 mikä tarkoittaa kompassisuuntaa 220 astetta ja vastaavasti toiselta puolelta 40 astetta. Viimeinen nolla jätetään merkinnöissä aina pois. Lyhyempi, itä-länsi suuntainen kiitotie, on 27/09.
Satunnainen kulkija kiitotiellä tai sen jatkeella on aina vaaratekijä. Onnettomuuksia ei toistaiseksi ole sattunut, vaaratilanteita kylläkin. Tänä keväänä lentokoneet ovat joutuneet tekemään jo toistakymmentä ylösvetoa, eli laskeutuva lentokone on keskeyttänyt lähestymisen, lisännyt tehoa ja ottanut uudelleen korkeutta, kun kiitotie ei olekaan ollut vapaa. Tämä aiheuttaa turhaa melua sekä vaaratilanteen, joka olisi täysin vältettävissä, jos noudatettaisiin kenttäalueen liikkumiskieltoa. Purjekoneen lentäjälle ja kentällä luvattomasti liikkuvalle tämä on vielä vaarallisempi tilanne, koska purjekone ei voi keskeyttää laskeutumista, ja viime hetken väistämisellä voi olla tuhoisia seurauksia.
Kiitotiehen ja sen ympäristöön kannattaa kävelylenkillä suhtautua kuin Turun moottoritiehen – sillä erotuksella, että lentokoneella on vaikeampi väistää yllättäviä esteitä, ja sen jarrut ovat paljon huonommat kuin autossa. Kiitotietä ympäröivä vaara-alue on raivattu tasaiseksi hyvästä syystä, eikä siellä kannata oleilla.
Purjekoneiden ilmaantuminen Nummelan taivaalle on jo kymmeniä vuosia ollut varma kevään merkki. Tänä keväänä ensimmäinen pitkäsiipinen oli aprillipäivänä Ventus-merkkinen purjekone, jota ohjasi Nummelan oma poika Nuutti Kankare.
2
