Maailmassa on monenlaisia konflikteja. Toiset näistä ovat kestoltaan lyhyehköjä, toiset taas niin pitkiä, että keskinäisestä väännöstä on tullut pysyvä asiaintila; ei välttämättä edes enää muisteta, mistä vastakkainasettelu saikaan alkunsa. Pitkittyneiden yhteenottojen varjopuoli on myös se, että vastapuolet varustautuvat kilpaa lyödäkseen vastustajansa.
Meillä, enemmän tai vähemmän tavallista elämää elävillä suomalaisilla ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa maailmanpolitiikan pyörteisiin ja siihen, kuinka eri puolilla maailmaa eskaloituneet ristiriitatilanteet ratkaistaan tai kuinka paljon suurvallat käyttävät varojaan asevarusteluun, mutta meillä on kuitenkin mahdollisuus riisua aseita – ja selvittää konflikteja – siellä, missä me itse arkipäivän elämää elämme.
Äiti Teresa, tuo ikimuistoinen köyhien auttaja, sanoi aikanaan, että rauha alkaa hymystä. Tämä on helppoa allekirjoittaa, onhan vaikeaa – ellei jopa mahdotonta – käydä toisen kimppuun leveästi hymyillen. Ja eikö olekin aika mielenkiintoista, että toisinaan hymyn sanotaan olevan valloittava? Tarkoittako tämä, että valloittaessaan hymy riisuu vastustajan aseista?
Tietenkin ymmärrän – onhan minullakin kokemusta elämän tarjoamasta kivusta – ettei hymy ole aina herkässä. Se, kuinka paljon hymyilyttää, on verrannollinen sisäisen maailman liikehdintään, mutta väitän, että yhtä lailla, kuten moni muu asia elämässä, hymy on myös valinta. Ja kun valitsen hymyillä, saan kohtaamiltani ihmisiltä useimmiten vastalahjaksi hymyn, joka puolestaan saa minun sisäisen olemuksenikin – ainakin hetkeksi – hymyilemään; vanhan sananlaskun mukaisesti valoisa silmänluonti nimittäin ilahuttaa sydämen.
Muutoinkin, mutta myös monesta maailmalla vallitsevasta konfliktista johtuen, ovat lukuisat kansat sekoittuneet keskenään, eikä keskusteluyhteyden syntyminen ole aina kielimuurista johtuen yksinkertaista. Mutta hymy on kaikkien meidän yhteinen kieli. Hymy tarkoittaa, että hyväksyn sinut ja tahdon rakentaa kanssasi rauhaa. Annetaan aseista riisuvan hymyn valloittaa.
Kirjoittaja on vihtiläinen Toivon Syke -seurakunnan pastori, yrittäjä ja kirjailija, jonka harrastuksiin kuuluvat lukeminen sekä ulkoilu.
Hymy ei ole aina herkässä – mutta hymy on myös valinta.