Uudellamaalla otettiin viikonloppuna käyttöön uusia koronarajoituksia. Rajoitukset koskevat laajasti myös Vihtiä. Jatkossa moniin tiloihin, kuten uimahalliin, ei ole asiaa ilman koronapassia.
Koronapassin käyttöönotto on herättänyt myös vastarintaa. Osa kokee koronapassin eriarvoistavan ihmisiä ja jättävän rokottamattomat yhteiskunnan ulkopuolelle.
Koronapassi ja rokottautuminen taitavat tällä hetkellä olla ainoat todelliset keinot, joilla yhteiskunta pysyy käynnissä ja työpaikat säilyvät. Vaihtoehtona voisi olla sulkea jälleen koko Suomi, rajata ihmiset koteihinsa ja panna yritysten ovet säppiin.
Meistä moni on jo unohtanut, missä tilanteessa olimme reilu vuosi sitten. Toivoimme kädet ristissä, että tiedemaailma onnistuisi kehittämään rokotteen maailmanlaajuiseen pandemiaan. Sitten jännitimme, riittääkö rokotetta kaikille. Nyt meille vauraille länsimaalaisille tarjoillaan jo kolmatta rokoteannosta, mutta silti monille rokotteet eivät kelpaa.
Samaan aikaan joissakin köyhissä maissa odotetaan vasta ensimmäisiä rokoteannoksia. Esimerkiksi Kongossa ja Burundissa ei vielä pari viikkoa sitten oltu rokotettu juuri ketään (HS 29.11.).
Rokotekriittisilläkin on omat perusteensa mielipiteisiinsä. Mitä voimakkaammin rokotekriittisiä syyllistetään, sitä enemmän rokotekriittisyys vahvistuu – voima synnyttää aina vastavoiman. Siksi positiivinen kannustaminen on paras vaihtoehto.
Toivoa sopii, että mahdollisimman moni hankkisi rokotteen. Jos ei itsensä, niin muiden vuoksi. Toki kaikilla rokotteilla ja lääkkeillä voi olla riskejä ja haittavaikutuksia. Jos omalla rokottautumisella säästää sairaala- tai tehohoitopaikan vakavasti sairaalle lähimmäiselle, on teko pienen riskin arvoinen. Pandemia on hyvä syy tutkia omia valintoja, perustuvatko ne uskomuksiin vai lääketieteelliseen asiantuntijuuteen. Pandemia on opettanut, että emme voi elää vain itseämme varten.
Aija Pirinen
Kirjoittaja on Vihdin Uutisten ja Luoteis-Uusimaan päätoimittaja.