Lehdistä on viime aikoina saanut lukea todella huolestuttavia tilastoja ja kokemuksia siitä miten huonosti tällä hetkellä meidän lapsemme ja nuoremme voivat. Mielestäni vaikeat poikkeusajat ovat aiheuttaneet sen, ettei etäkoulun ja muiden poikkeusjärjestelyjen vuoksi nuorten pahoinvointiin ja ahdistukseen olla päästy ajoissa puuttumaan, eikä nuoria riittävän ajoissa auttamaan. Mutta oman näkemykseni mukaan ongelma on paljon kauaskantoisempi.
Jo 90-luvun lamavuosina supistettiin merkittävästi mielenterveyspalveluita ja tarkoituksena oli panostaa avohoitoon ja –palveluihin. Tämä toteutus jäi vaan tekemättä. Vihdoin nyt on hallituksessa herätty tähän asiaan ja toimenpiteitä on alettu nuorten mielenterveys ja päihdehaasteiden eteen tekemään. Vanhemmille kohdennettua tukea ja apua tarvitaan paljon lisää, jotta kotona uskalletaan ja osataan puhua ajoissa, kun huoli herää, ja ennen kaikkea osataan tunnistaa kun nuorella ei kaikki ole hyvin. Kyllä kaikki lähtee kotoa, mutta joskus on hyvä saada ulkopuolista apuakin. Tähän tarvitaan erittäin hyvin toimivia varhaisen tuen palveluja.
Olen itse ollut johtamassa varhaisen tuen perhetyötä nyt nelisen vuotta Helsingissä, ja olemme kehittäneet tässä ajassa Perhekeskuksiin yhtenäisen asiakkaaksitulon kanavan Lapsiperheiden sosiaalineuvonnan, jonka lisäksi meillä on netissä ympärivuorokauden toimita sähköinen yhteydenottolomake. Tällaisia kanavia tarvitaan myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Olen itse erittäin innokkaana tulossa mukaan kehittämään hyvinvointialueen uusia palveluita ja eri kanavia, jotta voimme auttaa perheitä jo ennen kuin on puuttumisen hetki. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ei tule olla vain matalan kynnyksen takana, vaan niiden on oltava kynnyksettömiä. Palveluita tulee olla tarjolla niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin työterveydenhuollossa. Opastusta eteenpäin on oltava saatavilla silloin kun sille on tarve ja siellä missä ihminen on normaalisti arjessaan. Nuorille sähköisten palvelujen kautta avun luo hakeutuminen on luontevaa
Lasten ja nuorten palvelut on turvattava lähellä heidän arkeaan, eli kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Sote-uudistusta toteutettaessa huomiota on kiinnitettävä eri toimintojen rajapintoihin. Koulujen ja hyvinvointipalveluiden sekä nuorisotyön yhteistyön on toimittava myös jatkossa hyvin. Kouluterveydenhoito, koulupsykologit ja -kuraattorit, sekä muut sosiaalisen tuen palvelut löytyvät myös jatkossa sieltä, missä lapset ja nuoret ovat. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten aikuisten matalan kynnyksen palvelut on järjestettävä toimiviksi. Erityisesti työttömien tai osatyökykyisten nuorten palvelut ovat kokonaisuus, jossa sote-, sivistys- ja työllisyyspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteen.
Ennaltaehkäisevillä palveluilla ja varhaisessa vaiheessa annetuilla tukitoimilla estetään suurempien ongelmien syntymistä ja vähennetään kodin ulkopuolisten sijoitusten tarvetta. Aina tämä ei silti riitä. Tästä syystä tarvitaan myös lastensuojelua. Lastensuojelussa on painotettava viranomaisten välistä, lapsen edusta lähtevää yhteistyötä perheen kanssa. Näin vahvistetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Lastensuojelun ytimessä on aina oltava lasten oikeuksien kunnioittaminen. Lastensuojelun riittävät työntekijäresurssit on turvattava ja ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn on panostettava tarpeeksi.
Minulla on yli 20 vuoden kokemus sosiaalihuollon ja lapsiperheiden palveluista.
Marko Kivihalme aluevaaliehdokas (sd.), johtava sosiaaliohjaaja Vihti