Valoa kohti ainakin mennään; päivät pitenevät kukonaskeleen kerrallaan. Vuoden alussa on tapana luoda katse menneeseen ja ennustella tulevaisuutta. Viime vuoden viimeisiä tapahtumia ikäihmisille oli Kauneimmat joululaulut Vihdin kirkossa 16.12. Vaikka palvelutalot olivat sulkeneet ovensa, paitsi Hiidenpelto 1, oli kirkkoon saapunut melkoinen joukko joululaulujen ja hartaan hetken viettoon.
Yhteen tulemisen merkityksen ymmärtää eri tavalla kuin ennen. Miten tärkeää onkaan saada nauraa, laulaa ja rukoilla yhdessä. Miten arvokasta on voida pelotta tarttua toisen käteen tai halata.
Luvut kertovat pitkässä juoksussa, että Suomi on nopeimmin ikääntyvä pohjoismainen valtio. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 Suomessa tulee olemaan yli 660 000 65–74-vuotiasta, lähes 540 000 75–84-vuotiasta ja 380 000 85 vuotta täyttänyttä (Eurostat).
Puhe väestökehityksen kriisitilasta ei ole liioiteltua. ”Vanhustyön kaksi keskeistä haastetta ovat hyvän ja riittävän hoidon takaaminen elämän viimeisten vuosien aikana ja terveen ikääntymisen edistäminen läpi elämän kulun”, toteaa sosiologi Anna Rotkirch.
Vihdissä asuu tällä hetkellä yli 4 000 yli 65-vuotiasta. Koti ja asuminen ovat vanhuuden hyvinvoinnissa keskeisiä. Laitosmaisen asumisen sijaan monet tahtovat asua mahdollisimman pitkään kotona.
Yhteisöasuminen voisi olla avain, kun toimintakyky heikkenee, poistamaan yksinäisyyden tuomaa turvattomuutta. Tärkeää on ennakoida tulevaisuuden vanhuuden tarpeita – niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Oman näköisensä vanhuuden eläminen on jokaisen ihmisen oikeus.
Oman näköisensä vanhuuden eläminen on jokaisen ihmisen oikeus.
Huoli on kasvanut koronarajoitustoimien kielteisistä vaikutuksista etenkin ikäihmisten hyvinvointiin. Ikä on selkeä riskitekijä, vaikka fyysinen kunto olisikin hyvä. Ei riitä, että jollekin väestönosalle suositellaan karanteeninomaisia olosuhteita. Samalla pitäisi huolehtia miten niissä selviydytään. Eristys on pahin rangaistus. Ikkunalasi ei korvaa aitoa ihmiskosketusta, minkä puute vaivaa monia ikäihmisiä.
”Ei se niinkään voi olla, että vanhukset kuolkoot yksinäisyyteen, mutta pääasia etteivät kuole koronaan”, toteaa piispa Jari Jolkkonen.
Kirjoittaja on Vihdin vanhusneuvoston puheenjohtaja.