Sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen uudistaminen on ennen kaikkea johtamishaaste. Täysin uuden organisaation perustaminen nykyisistä hajanaisista ja erikokoisista palasista on sellainen muutoshanke, että kokeneintakin muutosjohtajaa varmasti hirvittää. Uusien aluevaltuustojen tärkein tehtävä onkin sote-alueen johdon ja erityisesti toimitusjohtajan valinta. Toimitusjohtajalta vaaditaan poikkeuksellista osaamista ja kykyjä.
Vaalimainoksissa korostuvat lupaukset paremmista sote-palveluista tulevaisuudessa. Usein jätetään kertomatta, miten ne toteutetaan. On helppo luvata nopeaa hoitoon pääsyä, lähipalveluita, terveyskeskusta jokaiseen kuntaan, erilaisia takuita ja mitoituksia (joista sote-alueet eivät edes päätä) ja kaikkea muuta hyvää kaikille. Tosiasia kuitenkin on, että Länsi-Uudellamaalla tulee olemaan vuoden 2023 alusta alkaen nykyistä pienempi budjetti, jolla pitää toteuttaa nykyistä paremmat palvelut. Jokainen ymmärtää, että tehtävä on ainakin alkuun mahdoton, pitkällä tähtäimelläkin äärimmäisen haastava.
Moni alueemme sote-palveluita käyttänyt on voinut todeta, että toiminta on nykyisellään kohtuullisen sekaisin. Odotusajat ovat kohtuuttomat, aikoja ei löydy, mielenterveyspalveluihin pääsy on käytännössä hyvin vaikeaa jne. On selvää, että koronaepidemia on suurelta osin vaikuttanut nykyiseen kaoottiseen tilanteeseen, mutta sopassa on muitakin tekijöitä. Näyttää siltä, että erityisesti terveydenhuollon prosessit ovat retuperällä. Terveydenhoitomme on vahva silloin, kun potilas tuodaan sairaalaan ja hänet täytyy pitää hengissä tai parantaa. Mutta prosessien osaaminen ei selkeästi kuulu vahvuuksiin. On tunnistettava ja tunnustettava, että terveydenhuollon prosessit ovat vaikeita. Potilastilanteet poikkeavat toisistaan, toiminnot ovat siiloutuneita, organisaatiot ovat hajanaisia, tietojärjestelmät eivät kaikilta osin tue toimintaa eikä prosessien toimivuus välttämättä ole ollut organisaatioiden tavoitteissa erityisen korkealla.
Prosessien parantamisen lisäksi on rakennettava ”konepellin alle” nykyistä paljon tehokkaampi moottori, eli uudet digitaaliset palvelut ja paremmin toimivat ja integroidut potilastietojärjestelmät. Sote-toimintojen on otettava kunnollinen digi- ja tehokkuusloikka, koska on pakko. Muuten rajallisilla taloudellisilla ja inhimillisillä resursseilla ei voida vaatimuksiin vastata. Prosessit, digitaaliset palvelut, kuten etävastaanotot sekä potilastietojärjestelmien kustannusoptimoitu kehittäminen ovat niitä välineitä, joihin uudet aluevaltuustot voivat vaikuttaa, ja niiden pitää vaikuttaa.
Kaiken tämän tarkoituksena on toteuttaa ihmisille toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja niin, että henkilöstön toimintaedellytykset ovat kunnossa. Jatkuvassa ylikuormituksessa ja kaaoksessa toimiminen on henkilöstölle kohtuutonta, ja siihenkin johtamisuudistuksen on tuotava ratkaisu.
Jarmo Karjala DI, aluevaaliehdokas (kok.) Vihti