Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Vihdin Palojärven teollisuusinnovaatiot ovat kantaneet todella pitkälle

Luoteis-Uusimaan numerot 8. ja 9./2022 esittelivät avartavasti Vihdin Palojärven/Palajärven teollisuushistoriaa usean artikkelin avulla. Ylipäätään on erinomaista, että historiallisen kiinteistöjärjestelmän edelleen tuntemat kylät tuodaan niille luontevalla tavalla lehdessä esille, eikä vain erilaisia taajamia. Niiden nimiähän monet Vihdin uudet asukkaat, puhumattakaan ulkopaikkakuntalaisista, saattavat jopa erehtyä luulemaan alkuperäisten kylien (vrt. Huhmari, Nummela) nimiksi.

Timo Romsin vihtiläisen teollisuuden juuria ansiokkaasti käsitellyt teksti (Luoteis-Uusimaa 16.1.) ulottui aina 1960–70 -luvuille asti. Siinä esitettyyn palojärveläisten, jo lähihistoriaan kuuluvien yritysten listaan olisi voinut luontevasti liittää pari viime vuosisadan alussa syntynyttä merkittävää Palojärven innovaatiota, jotka maamme teollistumiskehityksen ”ison kuvan ” kannalta olivat varmaan sieltä merkittävimmästä päästä Vihdissä.

Nimittäin, maisteri Lauri Palojärvi toteutti, ilmeisesti 1909, kotikylänsä sähköistyksen. Hanke näytti suuntaa monelle muulle maaseudun paikkakunnalle. Varsinainen voimanlähde oli Palojärveen laskevan Siuntionjoen vesistöön kuuluvan Huhmarkosken tarjoama vesivoima. Sen käyttäjiä olivat tietenkin Pohjatalon tilan saha ja mylly sekä myös Romsin artikkelissa mainitun Sellgrenin Mäkelänahteessa olleen ”entisen tehdaskiinteistön” edeltäjä, kosken länsirannalla sijainnut Sellgrenin kangastehdas.

1920-luvun lopussa ao. sähkölaitos siirtyi 1919 perustetun Vihdin Sähkö Oy:n omistukseen. Nyttemmin on Huhmarkoski kunnostettu meritaimenen nousuun sopivaksi.

Sama mies oli mukana, kun Vihdin metsänomistajat, yhdessä Nummen, Pusulan ja Lohjan kollegoidensa kanssa, perustivat v. 1919 – ”saadakseen tukit kaupaksi” Lohjanvesistön metsäosuuskunna , joka vuonna 1926 muuntui Lohjanvesistön Metsä Oy:ksi. Sen suuri asiakas oli Rafael Haarlan perustama Lohja-Kotka Oy (joka sittemmin päätyi UPM Kymmene’ n haltuun).

Samantapaisen toiminta-ajatuksen pohjalta – pienten myyjien on yhdistettävä voimansa – syntyi vuonna 1934 Metsäliitto Oy, jonka ensimmäinen johtokunnan puheenjohtaja oli – kukapas muu kuin edellä mainittu Lauri Palojärvi!

Lauri Palojärvi

Hanke näytti suuntaa monelle muulle maaseudun paikkakunnalle.