Katsoin talviolympialaisten Suomi-Ruotsi jääkiekko-ottelua. Ajauduin tv:n ääreen sattumalta, kun Suomi oli häviöllä 0-3. Peliä oli pelattu kaksi erää. Ei tästä mitään tule ajattelin ja laitoin toosan kiinni
Jälkeenpäin luin, että Suomi voitti Ruotsin jatkoajalla 4-3. Uskomaton suoritus todisti sen ettei koskaan pidä olettaa asioita. Ei pidä luovuttaa liian aikaisin. Suoritus vaati sisukkuutta, jotta pelaajat pääsivät epäonnistumisen tuoman pienenemisen tunteen yli. Vaati rohkeutta tehdä asiat toisin kuin aiemmin, vaikka loppusuoralla jo oltiin.
Entinen jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen on verrannut jääkiekkoa näyttelemiseen. Hän on ohjannut joitakin näytelmiä 90-luvulla valmentajan metodeja hyödyntäen.
Kyllä lajeissa jotain yhteistä on: oman kehon käyttämistä työvälineenä, vahvaa tiimityötä kentällä tai näyttämöllä, kiekon tai repliikkien pallottelua ryhmän jäseneltä toiselle, jatkuvaa työskentelyä yleisön arvioivien katseiden alla ja itsensä voittamista esitys tai peli toisensa jälkeen. Taiteellinen työskentely on toki sitten oma juttunsa.
Samankaltaisuutta on varmasti myös häpeän tunteen voittamisessa. Näyttelijälle häpeän tunne on tuttu kaveri. Aina ei voi onnistua vaikka ammattitaitoa on. Luovan työn tekemiseen kuuluu osana epävarmuus ja häpeä. Tunne siitä, että onko roolityö sittenkään riittävän hyvä. Kuitenkin on jatkettava prosessia sitkeästi eteenpäin.
Näyttelijäntyössä häpeä on kestoseuralainen, koska yleisön edessä esiintyjä on niin sanotusti sielu auki. Kun häpeän tunteen hyväksyy ja antaa intuition viedä, on lopputulos usein mielenkiintoisella tavalla erilainen ja raikas. Kuten Vihdin kunnan kilpailuvideo parhaasta talvikaupungista. Video erottui ja pääsi Puoli Seitsemän -ohjelmassa finaaliin. Video sai runsaasti ihastuneita kommentteja, mutta soraääniäkin kuului. Kaivattiin perinteisempää. No, kaikkia ei voi miellyttää.
Näyttelijälle häpeän tunne on tuttu kaveri.
Kulttuurituottajaa ei Vihtiin palkattu vuosikausiin säästösyihin vedoten. Kun virka nyt on olemassa positiivisia signaaleja tuikkii Vihdistä ulos valtakunnan uutisten kautta esimerkiksi Nummelan Palma Art -tapahtuman ja kilpailuvideon myötä. Olisi mielenkiintoista nähdä muussakin vihtiläisessä tekemisessä rohkeutta tehdä asiat toisin, lajityypistä riippumatta.
Kirjoittaja on Luoteis-Uusimaan ja Vihdin Uutisten toimittaja.