Risti kaulassa, risti kirkon katolla, risti hautakivessä. Risti kristinuskon tunnus, kuoleman ja ylösnousemuksen merkki, yhtä aikaa salaisuus ja uuteen toivoon tietä viitoittava merkki.
Risti oli alkujaan roomalaisten käyttämä häpeäpaalu, jolle ristiinnaulittiin rikolliset ja valtakunnan viholliset. Risti koitui Jeesuksen kohtaloksi, aluksi tappioksi, mutta lopulta voitoksi. Jeesus kantoi uskomme mukaan ristinpuulla kaikkea ihmiskunnan häpeää. Häpeä on tavalla tai toisella tuttua kaikille ihmisille. Musertavimmillaan häpeä vie kantajaltaan kunnian, talloo maahan hänen ihmisarvonsa ja suistaa hänet yhteisönsä ulkopuolelle virumaan. On merkille pantavaa, että häpeäpaaluun ristiinnaulitun Jeesuksen elämäntehtävän kulmakivenä oli nostaa takaisin kunniaan ne, jotka oli syystä tai toisesta saatettu häpeään. Muistamme syntisen naisen, spitaalia sairastavan miehen ja kaikkien halveksiman veronkantajan. Heidät kaikki Jeesus kohtasi ja antoi heille uuden alun elämässä. He saivat osakseen Jumalan armon ja rakkauden , jonka kantamina he tulivat uudistetuiksi ihmisinä aivan kokonaan. Tästä kaikesta, minkä Jeesus teki häpeään joutuneiden kohdalla opimme elämän kenties suurimman läksyn: meidänkin suuri tehtävä on nostaa häpeään saatetut uudelleen kunniaan. Se vaatii rohkeutta auttaa ja se vaatii ihmisyyden näkemistä kaikissa ihmisissä riippumatta siitä, millaisessa jamassa he ovat elämässään omasta syystään tai muiden aiheuttamien haavojen tähden.
Vain ihmiselle on annettu kyky kokea syyllisyyttä pahoista teoistaan ja laiminlyönneistään. Kun varastamme, valehtelemme, puhumme pahaa ja tuhoamme elämää ihmisten kesken ja luonnossa koemme siitä syyllisyyttä. Yhtä lailla syyllisyys iskee meihin, kun emme auta silloin, kun meidän pitäisi auttaa. Ristillä Jeesus kantoi uskomme mukaan kaikki synnit ja myös Jumalan hylkäämisen synnin. Kun katsomme ristinpuulla kärsivää Jeesusta näemme hänessä Jumalan Pojan, joka sovittaa uhrikuolemallaan syntimme, Hän on sijaiskärsijä, jotta Jumalan rangaistus ei kohtaisi meitä, sen jälkeen, kun se on kohdannut Jeesusta. Ristin salaisuus on siis tässä sovittavassa ja autuaassa kuolemassa, joka vapauttaa meidät synnin vallasta ja päästää meidät iankaikkisesta piinasta ja kadotuksesta. Syvimmältään on niin, että emme kerta kaikkiaan voi vapautua suuresta syyllisyydestä ilman Jumalan armoa, joka ristinpuulla ottaa meidät syleilyynsä ja hyväilyynsä.
Risti ei voisi olla häpeästä ja syyllisyydestä vapautumisen paikka ilman pääsiäisen tapahtumia. Pääsiäisenä ristillä runneltu ja sen jälkeen kallioon hakattuun hautaan laitettu Jeesus heräsi eloon. Oli tapahtunut se, mitä ei pitänyt koskaan tapahtua ja mikä on täysin mahdotonta ja järjelle käsittämätöntä – kuoleman valta oli tullut murretuksi. Raamatun ilmoituksen mukaan – muuta meillä ei ole – sadat ihmiset kohtasivat Jeesuksen elävänä ja vakuuttuivat siitä, että hän todellakin elää. Näiden Jeesuksen ilmestymisten jälkeen syntyi uusi uskonto, jota alettiin kutsua myöhemmin kristinuskoksi. Kuoleman voittaminen avaa siihen uskoville aivan uuden ikkunan horisonttiin. Kaikki ei päätykään kuolemaan. Jäämme uskossa odottamaan ylösnousemuksen aamua, jolloin kohtaamme Jeesuksen ja meille rakkaat ihmiset. Ikuisen kirkkauden toivo ja taivaan maan elämä on meille tarkoitettu lopullinen kohtalo.
Kristus on ylösnoussut! Totisesti ylösnousi! Pääsiäisiloa kaikille!