Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Leena Tiitto: Selviytymiskyky

Me vihtiläisetkin olemme huomanneet, kuinka tämä aika on vaatinut meiltä erityistä selviytymiskykyä eli resilienssiä. Arjen selviytyminen on voinut olla haasteellista. Paha olo, ahdistus, masennus ja pelko ovat saattaneet vallata mieltä, ihmissuhteissa on voinut olla vaikeaa ja yksinäisyyttäkin on ollut. Haastavissakin tilanteissa olemme silti aina päässeet vähän kerrallaan eteenpäin. Olemme saaneet huomata, että olemme jaksaneet vielä pitkään senkin jälkeen, kun luulimme, että emme jaksaisi. Vihdissä ihmiset ovat auttaneet toinen toisiaan ja eri tahot ovat edelleen tiivistäneet yhteistyötään vaikeuksissa olevien auttamiseksi. Toivoa luodaan yhdessä.

Olemme saaneet pohtia, mikä meille on todella arvokasta ja tärkeää. Entistäkin tärkeämmäksi on tullut omien selviytymiskeinojen vahvistaminen. Lähtemällä ulkoilemaan luontoon on virkistytty. Monipuolisen ruoan, rentoutumisen ja unen merkitykseen on ollut hyvä kiinnittää huomiota. Joku on saattanut saada turvaa ja toivoa uskonnosta, aatteista ja arvoista. Elämän merkityksellisyyttä on pohdittu ja vahvistettukin. Joku on innostunut ehkä hankkimaan lisätietoa asioista, tehnyt uusia suunnitelmia ja ratkonut ongelmia. Mielikuvitus, luovuus on voinut päästä valloilleen, jopa myönteisesti itseään kuunnellen, uusia toimintatapoja etsien. Tunteita on tullut ja mennyt, on itketty, surtu, naurettu ja iloittu. Omien tunteiden ilmaisu toiminnan kautta on helpottanut. Läheisiä on tavattu etänä tai kasvokkain, on tuettu ja saatu tukea. Digitaaliset toimintamuodot ovat auttaneet hiljaisempiakin ääniä esille.

Ollaan läsnä. Puhutaan ja tehdään hyvää.

Jaetaan kokemuksia toistemme kanssa. Pyydämme edelleen huomiota hyvinvointialueemme edustajilta palvelujärjestelmän suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Jokaisessa meissä on vahvuuksia, ja niitä saamme käyttää ja vahvistaa ja uskaltautua jopa uusille epävarmuusalueille. Jonakin päivänä huomaamme, että tämänkin opimme ja siitä tulee mukavuusaluettamme. Voimaantumista tapahtuu.

Ollaan läsnä. Kohdellaan itseämme ja toisiamme myötätuntoisesti ja turvaa luoden. Puhutaan ja tehdään hyvää. Rauhaa ja rakkautta.

Kirjoittaja on MIELI Vihdin mielenterveys ry:n kriisikeskusjohtaja.