Yli kaksi vuotta sitten koronavirus repäisi ikävän railon yhteiskuntarauhaan. Oli nopeasti omaksuttava toimenpidemuutokset, joiden tavoitteena oli ja on tartuntojen ehkäisy. Tästä huolimatta THL:n tilaston mukaan yli 4 000 henkilöä on Suomessa menehtynyt koronaviruksen saatuaan. Maailmanlaajuisesti tiedossa olevia kuolemia on lähes kolme miljoonaa. Luvut tekevät elämästä huolestuttavan. Rokotteet estävät vaikean tautimuodon, mutta pelko siitä, ettei estäkään, on olemassa. Takaraivossa kytee huoli terveydestä ja tulevaisuudesta. Rajoitukset on poistettu, mutta hiljainen huolikerroin raksuttaa samaan tahtiin kuin koronan muuntovirukset leviävät yhteiskunnassa. Huoli ei ole ohitse. Se vain muuttaa muotoaan.
Eikä siinä vielä kaikki. Valkeni päivä 24. helmikuuta 2022. Ei tahtonut uskoa todeksi, että Euroopassa alkoi hävityksen kauhistus. Alkoi myös välittyä uhkaavia varoituksia Suomellekin. Niin kuin ei koronan kestämisessä olisi ollut tarpeeksi, piti vielä tämäkin yhteiskuntarauhaa rikkova menettely kestää ja työstää. Maan ylin johto rauhoitteli, ettei Suomella ole hätää nyt. Paino sanalla nyt. Kun on ollut hyvässä uskossa, että Suomella on toimivat suhteet suuntaan jos toiseen, on todella järkyttävää ja pettymyskin, että tilanne on nyt mikä on. 104-vuotias Suomi-neito on vanha vaimoksi, mutta nuori valtiona.
Yhteiskuntarauhaa repivä tilanne syntyi, kun maassa oli työtaistelu ja työtaistelut lisääntyivät. Lakotkin alkoivat. Ihmisillä on lakko-oikeus. Nähtäväksi jää onko lakkotaistelun jälkeen naisten ja naisvaltaisille aloille hakeutuneiden miesten euro edelleen 82 senttiä. Toivoa sopii, että asia muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi.
Yhteiskuntarauhan rikkoutuminen vaikuttaa monella tavalla hyvinvointiin. Myöskin mielenterveyteen. Erityisesti lapset ja nuoret saattavat kokea stressin elämän iloa pilaavana ja elämän turhaksi tekevänä seikkana. Aikuisilla on aikuisten keinot selviytyä, mutta lapsilla ja nuorilla aikuisten keinoja ei ole.
Kirjoittaja on vihtiläinen kirjoittamisen sekatyöläinen ja aforisti.