Kuntien välisen muuton nettoluku – muuttotappio tai muuttovoitto – on tärkeä kunnan veto- ja pitovoiman mittari. Vihdin kuntastrategian 2022–25 mukaan kuntien välisen nettomuuton pitäisi Vihdissä olla positiivinen: vähintään 30 asukkaan muuttovoitto per vuosi. Viime vuonna tämä tärkeä luku oli kuitenkin miinuksella noin 30 asukkaan verran. Tilastokeskus julkisti hiljattain lopulliset muuttotilastot.
Tuoreen kuntastrategian tavoitteena on sekin, että vuoden 2025 loppuun mennessä Vihti on koti vähintään 30 000 ihmiselle. Tämä tarkoittaisi Vihdin väestön kasvua ainakin 760 asukkaalla neljässä vuodessa. Kasvutavoite on kova: noin 190 asukasta vuotta kohti.
Viime vuoden lopussa meitä vihtiläisiä oli 29 241 ja asukasmäärä kasvoi 81:llä vuoden aikana. Väestönlisäyksestä saamme kiittää erityisesti nettomaahanmuuttoa, joka moninkertaistui. Nettomaahanmuutto Vihtiin oli viime vuonna 70 henkilöä, kun toissa vuonna luku oli 15. Ilmiö näkyi koko maassa: Suomen muuttovoitto oli suurinta yli 30 vuoteen viime vuonna ja muuttovoitto EU:n ulkopuolelta kasvoi.
Vihdin väestövoitto viime vuonna oli maahanmuuton ansiota.
Vihtiin muutti ulkomailta 108 henkilöä viime vuonna: Pohjoismaista 8, EU-maista 33 ja muista maista 67. Vihdistä ulkomaille muutti 38 ihmistä: Pohjoismaihin 2, EU-maihin 22 ja muihin maihin 14.
Viime vuonna oli myös luonnollista väestönlisäystä: syntyneitä oli 42 enemmän kuin kuolleita.
Ikärakenne Vihdissä on muuttunut melkoisesti noin kymmenessä vuodessa. Väkiluku on kasvanut 3,3 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2021. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet ikähaitarin molemmissa päissä.
Alle kouluikäisten vihtiläislasten määrä on romahtanut noin 29 prosentilla. Syntyvyys kasvoi viime vuonna 287:ään mutta on edelleen pientä verrattuna takavuosiin, jolloin Vihtiin syntyi vuosittain lapsia 400:n molemmin puolin. Nykyisellä tahdilla alakouluikäluokat pienentyvät, kun päiväkodin pienet ikäluokat tulevat kouluikään.
Yli 75-vuotiaiden vihtiläisten määrä on räjähtänyt yli 75 prosentin kasvuun. Esimerkiksi 92-vuotiaita oli viime vuonna 40, kun heitä vuoden 2010 lopussa oli 15. Myös 65–74 -vuotiaiden määrä kasvoi liki 65 prosentilla vuosina 2010–21. Eläkeläisten ikäluokkien raju kasvu on ollut tiedossa – toivottavasta se näkyy myös päätöksenteossa.
Kirjoittaja on Luoteis-Uusimaan ja Vihdin Uutisten toimittaja.