Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Jorma Kuusela | Hyvä lukio? Pidän arvosanoihin perustuvia listauksia paitsi turhina, myös yksipuolisina

Lukiot on taas laitettu ”paremmuusjärjestykseen”. Jokainen voi valita mieleisensä listauksen, mutta yleensä kärjessä on joukko suurten kaupunkien hyvämaineisia kouluja, muutama ruotsinkielinen koulu ja joku yllättäjä, yleensä sellainen koulu, jossa on vain vähän tuoreita ylioppilaita. Taustalla ovat opiskelijoiden valikoituvuus, kaksikielisyyden suoma etu ja sattuma.

Kaikki kunnia arvostetuille oppilaitoksille, mutta kun sisäänpääsyyn vaadittu keskiarvo on ollut yli yhdeksän, olisi ihme, jos lukio voisi tärvellä tällaiset lähtökohdat. Ruotsinkielisten koulujen yliedustusta selittävät hyvä menestys englannin kielessä ja vielä enemmän se, että kaksikieliset opiskelijat tapaavat usein kirjoittaa toisen kotimaisen kielen, siis suomen, kolmeen kertaan. Kun paras suoritus jää voimaan, yleisin arvosana oli eximia ainakin silloin, kun vielä tutkin koulutilastoja. Pieniin kouluihin taas vaikuttaa sattuma, suuntaan jos toiseen.

En väheksy ylioppilastutkintoa. Hyvä menestys raivaa tietä jatko-opintoihin. Koulussa opitaan kuitenkin myös paljon muuta kuin yksittäisiä oppiaineita: esimerkiksi arvoja ja asenteita, kriittistä ajattelua, itsetuntemusta ja -luottamusta, toivottavasti myös elämässä tarvittavaa sinnikkyyttä ja ennen kaikkea taitoa tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Siksi pidän arvosanoihin perustuvia listauksia paitsi turhina, myös yksipuolisina.

Kenenkään ei siis tarvitse menettää toivoaan, vaikkei olisi päässyt tavoittelemaansa Helsingin tai Espoon eliittikouluun. Meillä on Vihdissä hyvä lukio, jossa on sijaa myös niille, joiden peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo ei ala yhdeksiköllä tai peräti ykkösellä.

Kirjoittaja Jorma Kuusela on asunut Vihdin kirkonkylässä yli 40 vuotta. Työskennellyt mm. yliopistotutkijana ja tutkimusmenetelmien opettajana ja ennen eläköitymistään toistakymmentä vuotta Opetushallituksen erikoistutkijana.