Vihdin Uutiset suoritti kevään korvalla kyselyn, mikä on lukijoiden mielestä Vihdin tunnusmerkki. Selväksi ykköseksi valikoitui Vihdin kirkko, joka on seissyt Hartanmäellä jo 250 vuotta (VU 8.6.).
Tulevana lauantaina, 23. heinäkuuta huomiomme kohdistuu Kustaan kirkon edeltäjään, josta ovat jäljellä Pyhän Birgitan rauniot Kirkkojärven tuntumassa. Viimeksi alueen arkeologisia tutkimuksia suoritettiin heinäkuussa 2010.
Ruotsalainen naispyhimys Birgitta (1303-1373) asui elämänsä viimeiset 20 vuotta Roomassa, ja kuolikin siellä 23. heinäkuuta.
Hän oli birgittalaissääntökunnan äiti ja ensimmäinen Euroopassa tunnettu Ruotsi-Suomesta lähtöisin oleva nainen.
Pyhä Birgitta tunnetaan erityisesti hänen taivaallisista näyistään. Niiden sisältönä oli viestejä siitä, miten ihmisten tulisi elää. Birgitta oli vakuuttunut näkyjensä ja ilmestystensä aitoudesta, ja hän mielsi itsensä Vanhan testamentin profeettojen kaltaiseksi Jumalan sanansaattajaksi.
Birgitta julistettiin pyhimykseksi 7. lokakuuta 1391 Rooman Pietarinkirkossa, ja kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli Ruotsin suojeluspyhimys. Nykyään tämä asema koskee koko Eurooppaa.
Vaikka valtaosa suomalaisista tunnustaa luterilaista uskoa, Augsburgin tunnustus linjaa kunnioittamaan myös katolista perintöä. ”Pyhien palvonnasta seurakuntamme opettavat, että me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan” (XXI).
Pyhä Birgitta näki sakramenttien suuren arvon ja puhui niiden puolesta, jotta käytäntö säilyisi Herran asetuksen mukaisena. Kirkko on sidottu niihin aineisiin, joihin kuuluvat kastevesi, happamaton leipä ja alkoholipitoinen viini.
Tutkijat ovatkin lausuneet, että alkoholipitoinen viini on ”pars substantialis”, olemuksellinen osa ehtoollista (mm. Yngve Brilioth, Sverre Aalen).
Leivän murtaminen muistuttaa Kristuksen ruumiin runtelusta, kirpeältä maistuva viini puolestaan kärsimyksen syvyydestä. Kirkko torjui jo varhain ne, jotka käyttivät ehtoollisella pelkkää vettä (hydroparastatae).
Pyhän Birgitan ääntä sopii kuunnella sen erottamiseksi, miten tärkeitä historialliset juuret kirkolle ovat. Mielenkiintoisin teologia syntyy perinteen ja profetian vuoropuhelussa.
Reformaatiota ja uudistuksia tarvitaan, mutta niiden tekijät eivät saisi langeta menneen vähättelyyn ja halpaan populismiin.
teol.lis., Vihti kk