Viime päivinä Hesarin mielipidesivustoilla on julkaistu muutama turhautunut kirjoitus peurojen tuhoista. 16.7. rovasti Turusta kirjoitti otsikolla ”Peurat syövät kasvimaani antimet” ja 9.7. emeritaprofessori Helsingistä otsikolla ”Saaristossa peurat saavat aikaan pahaa jälkeä”.
Peurapopulaatio on kasvanut siihen määrään ainakin täällä läntisellä Uudellamaalla, että niille eivät riitä enää viljapellot ja metsäistutukset vaan ne tunkeutuvat jo kotipihoille. Aikaisempina vuosina kuvittelin, että jänikset käyvät syömässä porkkananvarret, ja niin varmaan olikin. Mutta nyt peura tai peurat ovat hyökänneet kasvimaalleni ja kukkaistutuksille.
Niille eivät porkkananvarret kelpaa, mutta punajuuret ja villisuolaheinäsalaatti ovat erityistä herkkua. Ei edes punajuuripenkin ja salaatin ympärille levitetty aita ja lintuverkko auttanut. Aita oli tönitty pois tieltä ja verkko salaatin päältä nosteltu ylös. Ei auttanut kuin levittää puutarhatyökaluja lisäesteeksi. Kulkureitille oli myös mukavasti sattunut liljapenkki ja siellä nupuillaan olevat syysleimut ja syyshohteet. Naps vain ja nuput katosivat herkuttelijan suuhun.
Talven aikana pallohortensioiden varret olivat maukasta kaluttavaa, samoin naapurin timattituijien rungot.
Mielestäni on aika, että ely-keskus nostaa kaatolupien määriä ja aloittaa metsästysseurojen kanssa suorastaan kampanjan tämän vieraslajin määrän supistamiseksi, pelkkä kasvun rajoittaminen ei enää riitä.