Onnistuneen ikääntymisen keskiössä ovat psykososiaalinen ja fyysinen toimintakyky, unohtamatta henkisiä tarpeita. Jos yksikin näistä osa-alueista uupuu, emme voi enää hyvin.
Pahimman koronapandemian jälkeen huolenaiheenamme ovat hoitajapula sekä tuleva hyvinvointialue palveluineen. Molempiin tiivistyy pelko siitä, saammeko hoitoa, juuri silloin kun sitä tarvitsemme. Anna-Leena Brännaren kolumnissa pelätäänkin hokkus pokkus hoitoa, joka näyttäytyy pitkinä hoitojonoina ja ennakoimattomuutena. Itse pelkään samaa, mutta näen myös mahdollisuuksia mm. digitalisaation myötä.
Hoiva- ja toimintakykyvaje on koronasta seurannutta hyvinvointivelkaa, joka siirtyy nyt osaksi hyvinvointialueita. Tulevaisuuden sote-uudistuksessa kuntien tehtäviä siirtyy sote-alueille, ja kunnille jää ennaltaehkäisevä rooli vanhuspalveluihin” (lähde: Sanna Vauranoja, Varsinais-Suomen hyvinvointialuehallituksen puheenjohtaja). Tässä kohtaa yksi tärkeä sana on digitaaliset palvelut, jota ei voida enää syrjäyttää, kun puhutaan sote-palveluiden kehittämisestä ja ennaltaehkäisevistä vanhuspalveluista. Helsingin kaupunki on hyvä esimerkki mille tahansa kunnalle siinä, että etähoiva on tullut jäädäkseen ja uudenlaiset etäpalvelumallit.
Tulevalla hyvinvointialueellamme pitäisi ottaa rohkeasti mallia niistä hyvinvointialueista ja kunnista, joissa palvelujen kehittämisessä on mukana sellaista osaamista, mitä ei omasta kunnasta löydy esim. kolmannen sektorin ja yritysten toimesta. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on hyvä esimerkki siitä, että alueelle halutaan kehittää aidosti asiakaslähtöisiä palveluita laaja-alaisella yhteistyöllä.
Perustin vuonna 2019 etäpalveluita tuottavan yritykseni Nummelaan. Olin varma siitä, että digiloikkaa olisi jo vanhuspalveluissa otettu ja palveluilleni olisi kysyntää. Olin täysin väärässä. Tuli korona ja digiloikkaa otettiin pakon edessä. Samat toimintamallit, joita Kaunialan Palvelu-Televisiossa testattiin jo vuosikymmen sitten, tulivat vihdoin muillekin tutuiksi – videokuvapuhelut ja etäryhmät.
Tänä päivänä yritykseni tuottaa toimintakykyä tukevaa etäryhmätoimintaa ja etäseuraa sote-organisaatioille ja teknologiakumppaneille, joilla oma etäyhteysalusta. Ikäteknologian käyttö lisääntyy koko ajan, sillä entistä helpompia teknisiä ratkaisuja on saatavilla. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa näitä kaikkia – kohtaamisia, kuntoutusta ja hoivaa, niin kasvotusten kuin etänä.
Teen parhaillaan selvitystä ikääntyneiden omaishoitoperheiden ja senioreiden tarpeesta kuntouttavalle omaisparkki- ja päivätoiminnalle. Suunnitelmissa käynnistää toiminta Nummelassa vielä tämän vuoden puolella.
Hyvä Anna-Leena Brännare, ei jäädä odottamaan ihmettä, vaan aloitetaan yhteistyö parantamalla ikäihmisten ja omaishoitoperheiden palveluita meillä Vihdissä!