Kirkonkokouksen ”maallisten” tehtävien jatkuva paisuminen lisäsi 1800-luvulla kirkkoherrojen työtaakkaa. Kunnallishallinto eriytettiin seurakuntahallinnosta valtakunnallisesti vuonna 1865. Kuntakokouksessa 20.11.1907 asetettiin komitea tekemään esitys kuntahuoneen rakentamiseksi Vihtiin vastapäätä lainamakasiinia Myyrin pellolle. Myyrin ns. Ristinpellosta ostettiin kunnantaloa varten kahden hehtaarin suuruinen palsta.
Seuraavan vuoden alussa asetettiin rakennustoimikunta, joka hankki kolmet pohjapiirustukset rakennusmestari Oskari Suomelalta, maanviljelijä Artturi Hiidenheimolta ja nahkuri Eemeli Joutsenlinnalta. Näistä Artturi Hiidenheimon piirustusten katsottiin parhaiten vastaavan tarkoitustaan. Fasadipiirustukset tilattiin rakennusmestari Ahto Sippolalta.
Kuntakokous 27.1.1908 § 5: Rakennustoimikunta kuntahuoneen rakentamiseksi. Toimikunnan tulee hankkia piirustukset. Kiviä kivijalkaa varten, jos mahdollista tänä talvena. Kunnanvaltuusto 13.3.1909 § 3: Hirret vaivaistalon metsästä. Kunnanvaltuusto 13.3.1910 § 4: Metsään ammattimies johtamaan hirsien ja piirojen veistotyötä. Katto päätettiin tehdä mustasta rautapellistä maalaamalla.
Uusi kunnantalo valmistui syksyllä 1911. Pääkirja v. 1909-1911 s. 51, 161 ja 299: Kunnantalon palsta on maksanut 4 500. 4.4.1910 maksettu Ahto Sippolalle piirustuksista 250. Rakennuskustannukset yht. 38 252,72. Kunnanvaltuusto kokoontui omassa talossa ensi kertaa 10.11.1911.
"Siim misä ny on kunnantalo oli enneil Liukkaar riihi. Se oli kyl likeppää tiätä mut samal kohral. Riihi oli niin tiäv viäres, et kuormast vojei ajaa eloi suoraar riihen ovest sisääl." Näin vihtiläisittäin on Kaarlo Ranta kuvaillut paikkaa, missä nyt on Vihdin museo.
Museon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi myös museorakennus on toiminut ja toimii edelleen vahvana viestimenä museosta ulospäin yhteiskuntaan. Museolla on uskottua suurempi symbolinen merkitys omalle yhteisölleen. Vihdin vanhin kunnantalo on rakennus, jonka juuret ulottuvat syvälle. Se on osa kunnan tarinaa ja monia kuntalaisten tarinoita. Nämä tarinat ovat merkittävä osa kiinteistön arvoa, jota ei voi mitata rahassa.
Kirjoittaja on Vihdin kunnan museotoimenjohtaja.