Huivipäinen nainen, vakava ja varaton, naimaton ja näkymätön, kutsumukselleen antautunut. Jotenkin tällä tavalla voisi kenties luonnehtia Matilda Hoffmania. Matilda oli Suomen luterilaisen kirkon ensimmäinen virkaansa vihitty diakonissa. Tämä vihkimys tapahtui 150 vuotta sitten Viipurissa. Kirkko viettääkin parasta aikaa diakonian juhlavuotta. Kokoonnumme sunnuntaina 11.9. Vihdin kirkkoon diakonian juhlamessuun, jossa siunataan tehtäviinsä kolme diakonia Ayda Meskanen, Pia Hiekkanen ja Marjut Timonen.
Diakonia eli rakkaudesta nouseva auttamistyö, on yksi kirkon tunnusmerkeistä. Siellä, missä autetaan monin tavoin hätään ja ahdinkoon joutuneita, siellä Jumala näyttää kasvonsa. Tai sitten niin, että Jumala katsoo hädässä olevan silmin meihin. Tämä katse on ollut kaikkina aikoina niin vaikuttava, että se on laittanut diakonit ja muut ihmisrakkaat ihmiset liikkeelle hädänalaisten luokse. Raamatun kertomuksen laupias samarialainen oli tällainen esimerkillinen auttaja. Esimerkillisyys auttamisessa oli sitä, että hän auttoi toisella tavalla uskovaa ja hän maksoi auttamisesta koituneet kulut omasta pussistaan. Ukrainalaisen perheen kotiinsa majoittavat ovat tämän päivän laupiaita samarialaisia.
Kirjoittaja on Vihdin kirkkoherra, joka miettii sitä, kuinka yksinhuoltajat ja haavoittuvaan asemaan joutuneet selviävät tulevasta energiakriisin värittämästä talvesta.