Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni | Ihminen on vapaana syntynyt, mutta kaikkialla häntä kahlitaan

Otsikko on ranskalaiselta valistusfilosofilta Jean-Jacques Rousseaulta (1712–78), joka tunnetaan muun muassa teoksestaan Yhteiskuntasopimus. Väitetään, että tulisieluisen filosofin aatemaailma olisi osaltaan vaikuttanut myös Yhdysvaltojen vapaussotaan 1776 ja Ranskan suureen vallankumoikseen 1789. Rousseaun kuningasajatus oli, että alkuaan kaikki ovat vapaita. Niin kuin monille voimakkaillekin aatteille käy, tämäkin aate ajan myötä lientyi, haalistui ja hiljeni.

Suomessa vapausasiat ovat hyvällä mallilla. Meillä ovat monet asiat niin vapaita, ettemme niitä enää edes erikseen mieti vapaudeksi, vaan itsestäänselvyydeksi. On sananvapaus, uskonnon vapaus, kokoontumisen vapaus, matkustusvapaus. Saamme pukeutua miten haluamme. Asua missä vain, opiskella vapaasti, harrastaa mitä vain. Voimme valita puolisomme vapaasti. Olla yhdessä tai erota. Mennä vihittäväksi tai olla avoliitossa. Voimme itse päättää hankimmeko lapsia ja kuinka monta. Niin ikään voimme päättää, että lapsia ei hankita. Voimme valita puoluekantamme vapaasti. Voimme liittyä puolueeseen tai olla liittymättä. Voimme käydä vapaasti äänestämässä tai olla äänestämättä. Vaalisalaisuus turvaa aatesuuntamme pysyvän omana tietonamme.

Vapaus on kallis asia. Sitä on hyvä silloin tällöin ja toisinaan miettiä. Sillä on merkitystä. Kun silläkin, millä ei ole mitään merkitystä, on merkitystä. Tottahan se on, että vapauden sisältömäärite on eri kulttuureissa erilainen. Meillä se on lähinnä yksilötason toiminnallista vapautta. Ja hyvä niin.

Kirjoittaja on vihtiläinen kirjoittamisen sekatyöläinen ja aforisti.