Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kyökin puolelta

"Elettiinpä ennenkin vaikka ojan takana oltiin". Vieläkin herahtaa sylki suuhun muistellessa, vaikka aikoinaan söin jopa presidenttien pöydissä. Sanna oli maalaistalon sielu ja kantava voima, mikä vei huushollia eteenpäin niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä. Työtä, työtä ja työtä mahtui mummun elontaipaleeseen. Tohdin kerran kysäistä, miten elämä hänellä on sujunut täällä Pohjantähden alla. Mummu vastaili naurunkarein, että parasta se on ollut, kun se on työtä ollut ja lähti lypsyämpärit kolisten navetta-askareilleen. Navetta ja muutaman lehmänkanttura olivat Sannin koko elämä. Pieni, vähän kallellaan könöttävä karjasuoja oli Järvenpään emännän Maamme-kirja: kirkko, koti ja isänmaa.

Järvenpään emäntä oli se, joka ensimmäisenä aamuisin oli sytyttelemässä kahvivalkeita ja iltaisin viimeisenä sijallaan. Toinen mieluisa pyhättö mummulle oli kyökin puoli. Sitä hallitsi joltinenkin leivinuuni, missä paistui ja hautui maan mainiot herkut. Jos oli puitteet hyvät, niin oli näkijä ja tekijä vieläkin parempi.

1900-luvulla ei kokkioppia saatu kirjoista eikä kansista, ei muutaman luokan ala- tai yläkoulusta. Itse oli pakko opastella ja arki opetti loput. Siihen aikaanhan peuhasi töllissä kuin töllissä ainakin puoli tusinaa pikku pilttejä. Järvenpäässä ei kuitenkaan nälkään kuoltu, sillä hengenpitimet saatiin Vainionperän muhevasta mullasta. Tuiki tarpeellista lisäsärvintä haulikoi miesväki metsistä ja erämaista. Myös vedenviljaa pyydettiin ahkerasti ruokapöytään. Suuri ja mahtava aarreaitta Näsijärvi ja muistakin lutakoita lainehti lähellä ja eväniekkoja ui, jos vain osasi ottaa. Loput elintarvikkeet, elukoiden emmeet ja välttämättömät lannoitteet kuskattiin hevospelillä paikkakunnan piskuisesta Osuuskaupasta. Sekatavarapuodista löytyikin tavaraa jatsareista aina herkullisiin leivoksiin asti.

Jos nyt pitäisi valita Sanni-muorin menyystä kolmen tähden illallinen, niin se voisi olla vaikkapa tällainen loppuvuoden juhlapyhiksi:

Alkupalana graavisuolattu haukifile.

Pääruokana sorsapaisti katajanmarjakastikkeessa tuppiperunoilla tai perinteinen pernasoppa jäniksestä ja raavaan lihasta.

Lisäkkeenä juureen leivottu ruisleipä ja kirnuvoi.

Juomana vastalypsetty maito ja kotikalja.

Jälkiruokana haudutettu uutispuuro väskynäkiisselin kera.

Väkevä horu (kahvi) ja pitkopulla.

Tehkää hyvin ja käykää pöytään!