Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta. Vapaus on mahdollisuutta toimia, valita ja ajatella. Se on monille ihmisille itsestäänselvyys mutta valitettavasti ei vieläkään kaikille.
Kun vapaus saavutetaan, se tuo mukanaan myös vastuun. Vapauden lisääntyessä vastuu kasvaa. Tämä näkyy esimerkiksi ihmisen kasvussa kohti itsenäistymistä. Nuorella ihmisellä on enemmän vapautta kuin lapsella, mutta samalla nuorella on myös enemmän vastuuta.
Vapauden lisääntyessä vastuu kasvaa.
Vapauden rinnalla on välttämätöntä puhua myös vastuusta. Pelkkä vapaus voi lamauttaa ja tehdä aikaansaamattomaksi ja välinpitämättömäksi. Joskus vapaus tarkoittaa katseen pois kääntämistä tai vetäytymistä. Vapaudella puolustaudutaan, rakennetaan rajoja tai tavoitellaan omaa hyötyä. Odotetaan jotain ennen kuin annetaan mitään.
Paavali puhuu Galatalaiskirjeessä kristityn vapaudesta. Se merkitsee kahta asiaa. Ensinnäkin usko Jeesukseen Kristukseen tekee ihmisen Jumalalle riittäväksi. Olemme Kristuksen vapauttamia Jumalan lapsia Jumalan valtakunnassa. Kristuksen ansiosta kristittyjen vapaus on jo saavutettu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että saamme elää Jumalan armossa juuri sellaisina kuin olemme.
Toiseksi kristityn vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Paavali painottaa uskoa, joka vaikuttaa ympärillämme rakkautena. Se on rakkautta paitsi Jumalaan myös lähimmäisiimme. Meillä on vastuu maailmasta, jossa elämme. Vapaus ei saa tehdä meitä välinpitämättömiksi lähimmäisistämme ja luomakunnasta. Vapaus tarkoittaa kutsua toimimaan niiden kanssa ja puolesta, jotka vielä taistelevat oman vapautensa eteen. Samalla vapaus antaa myös mahdollisuuden turvautua armoon ja aloittaa alusta, jos teemme virheitä.
Rakkautemme lähimmäisiin ja luomakuntaan on heijastusta Jumalan rakkaudesta. Olemme parhaimmillamme ja tuomme Jumalan valtakunnan lähemmäs, kun palvelemme muita. Tähän tehtävään ja rakkauteen Kristus lähettää meidät joka päivä. Maailmassa, jossa usein sanomme minä, minä, minä, Kristus kutsuu meidät sanomaan sinä.
Kirjoittaja on Vihdin seurakunnan seurakuntapastori.