Jatkosodan lopussa yli 400 000 suomalaista pakeni venäläisten hyökkäystä Karjalasta. Kukaan ei halunnut jäädä Neuvosto-Karjalaan.
Sodan päättymisestä lähtien Suomi ja suomalaiset ovat valmistautuneet venäläisten uuteen hyökkäykseen.
Meillä maanpuolustustahto on korkea, yleinen asevelvollisuus on itsestään selvyys ja armeija on hyvin varustettu. Presidentti Sauli Niinistö on arvioinut, että ”kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomi on ehkä eniten kehittänyt puolustuksellisia kykyjään eurooppalaisista maista”.
Uskon kuitenkin, että jälkipolvemme tulevat näkemään vielä toisenlaisen Venäjän.
Suomea on verrattu sotilaallisesti jopa Israeliin, jossa puolustustahto ja -kyky ovat maailman huippua.
Suhteet Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään ovat olleet meille tärkeät. Presidentti Urho Kekkosen aikana Suomi oli sillanrakentaja idän ja lännen välillä. Myöhemminkin olemme kunnostautuneet samassa roolissa, mutta tulevaisuudesta ei tiedä.
Neuvostoliitto yritti aikoinaan miehittää Afganistanin. Vuonna 1996 Venäjä liitti itseensä itsenäisyyttä tavoitelleen Tsetsenian ja 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin.
Tämän vuoden helmikuussa venäläiset aloittivat ”erityisoperaation” 44 milj. asukkaan Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssotaa on paennut 11 milj. ukrainalaista.
Karjalainen anoppini (88 v.) järkyttyi venäläisten hyökkäyksestä ja kirjoitti lehteen. Hän otsikoi kirjoituksensa ”Ennää mie en lähe evakkoo”.
Anoppi on varmaan oikeassa, ei tarvitse lähteä. Ja uskon kuitenkin, että jälkipolvemme tulevat näkemään vielä toisenlaisen Venäjän.