Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Sampo Anttila | Viestinnän vaikeudesta – vastuu sekä viestijällä että vastaanottajalla

Mitä on viestintä? Jonkun mielestä tiedottamista, toisen mielestä puhumista. Kolmas ajattelee sen olevan somen käyttöä. Itse ajattelen viestinnän olevan tietoista ja tiedostamatonta tiedon-, ajatusten- ja tunteidenvaihtoa, jota tapahtuu koko ajan ja kaikkialla. Viestintää ovat puhuminen ja äänenpainot, kurtistetut kulmat, olankohautus tai hymiö lauseen perässä.

Viestinnän professorina, toimittajana ja kansanedustajana toiminut Osmo A. Wiio (4.2.1928 – 20.2.2013) oli aikansa edelläkävijä viestinnässä. Wiio pyrki aktiivisesti kansanomaistamaan tiedettä ja edistämään käytännön viestintää. Väitöskirjansa hän kirjoitti tekstin ymmärrettävyydestä vuonna 1968. Hänellä siis oli varsin syvä ymmärrys viestinnästä.

Tästä huolimatta (tai juuri tämän vuoksi) Wiion lait inhimillisestä viestinnästä (1976–78) alkavat seuraavasti: 1. Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

Viimeiset vuodet ovat olleet viestinnän näkökulmasta haastavia. Työt, opinnot, harrastukset ja sosiaalinen elämä vietiin verkkoon etänä suoritettavaksi. Samalla viestinnästä lohkaistiin irti leijonanosa; sanaton viestintä.

Toki kameraa auki pitämällä etäkokouksesta saa vähän enemmän irti, mutta tästä huolimatta epävarmuus kalvaa mieltä: ”ymmärsivätköhän muut mitä tarkoitin? Miksi tuo sanoi minulle noin? Oliko tuo vitsiksi tarkoitettu kevennys?”. Pelkät sanat, lauseet ja äänenpainot eivät valitettavasti riitä varmistamaan viestin toivotunlaista ymmärrystä. Mikro-ilmeiden, eleiden ja kehon liikkeiden puuttuessa viestintä on kuin pimeässä hapuilua; perille saattaa toki löytää, mutta se on tuurista kiinni.

Sosiaalisen median sekä erilaisten kommentointikanavien yleistyminen on mahdollistanut laajalle leviävien julkaisujen, kommenttien sekä muun sisällön tuottamisen lähes kaikille. Myös tällaisen viestinnän kohdalla olisi hyvä muistaa Wiion ensimmäinen laki.

Valitettavan usein käy niin, että pikaistuksissa tehty julkaisu saa aikaan eripuraa, asiatonta kielenkäyttöä ja mielipahaa varsinaisen asian jäädessä jalkoihin. On hyvä muistaa, että viestinnässä vastuu on sekä viestijällä että vastaanottajalla.

Kirjoittaja on Vihdin kunnan nuorisopäällikkö.