Seurakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut alhainen. Tuntuu siltä, että suunta jatkuu (L-U 13.11.2022). Tähän ehdit vielä vaikuttamaan. Kirkkovaltuuston toiminnasta ja siellä tehdyistä päätöksistä on hyvin vaisusti tiedotettu. Sama koskee myös kirkkoneuvostoa sikäli, kun kysymyksessä on lehdistötiedotteet. Pitää olla erityisen kiinnostunut, jotta asian löytää netistä. Kuluva valtuustokausi on kulunut ”kompuroiden”, mitä tulee erityisesti toimitilojen hoitoon.
Kirkonkylän upea seurakuntatalo sai eri vaiheiden jälkeen järkevän ja onnellisen päätöksen. Samaa ei voida sanoa siunauskappelin osalta, jossa ”kompurointi” jatkuu vielä. Toivottavasti ei pitkään. Nämä molemmat kiinteistöt ovat tarpeellisia vihtiläisille. Pois se ajatus, että seurakunta ei tarvitsisi seiniä. Kappelin osalta pääsi tapahtumaan vahinko, mikä on korjattava heti. Edellä mainittuun viitaten, en voi täysin yhtyä ajatukseen, että seurakunnassa asioiden valmistelu ja päätöksenteko olisi kaikilta osin asianmukaista, vaan herättää pikemminkin epäilyksiä laillisuudesta. Senhän voi jokainen asioita seurannut todeta. Onko syy siinä, ettei muisteta, että kirkkovaltuusto on seurakuntalaisten valitsema seurakunnan korkein elin, joka hoitaa seurakuntalaisten asioita?
Samoin saattaa unohtua se, että kirkkoneuvosto on muun ohella myös työnantajan edustaja eri tilanteissa. Ristiriita on olemassa, kun kirkkoherra on työntekijänä valmistelemassa, päättämässä puheenjohtajana ja toimeenpanemassa päätöksiä. Länsimaisessa demokratiassa tätä voitaisiin sanoa esteellisyydeksi. Olisivatko tällaiset kysymykset vaikuttamassa äänestyspäätöksiin seurakuntavaaleissa? Tämä ei ole henkilökysymys, eikä tässä tilanteessa kirkkoneuvoston puheenjohtajuuden siirtäminen maallikolle ole vielä mahdollista. Edellä mainittuja ongelmia voidaan lieventää, kun maallikkoedustajat omaksuvat vaativan tehtävänsä ja pystyvät rohkeisiin päätöksiin.
Kirkkovaltuutettu, seurakuntavaaliehdokas