Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Ennallistamisen sijaan syytä ennaltaehkäistä luontokato

EU:n luonnon ennallistaminen heidän ehdottamalla tavalla puuttuu suomalaisten yhteisöjen ja yksityisten perusoikeuteen omistaa maaomaisuuksia. Perustuslaissamme on säädetty yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen omaisuuden suojaamisesta. Jotkut suomalaiset ovat lähteneet tähän EU:n lainvastaiseen toimintaan mukaan. Onko Suomesta kadonnut maalaisjärjen tai talonpoikaisen järjen käyttö? Ennallistamisen sijaan on syytä ennaltaehkäistä luontokato. Kaupunkimme ja taajamamme syövät parasta maamme luontoa. Peltojen-, metsien- ja puistojen tuhoaminen pitää lopettaa.

Erityisesti raivatut suopellot tuottavat suurelta osalta jokapäiväisen leipämme särpimisen. Soiden ennallistaminen vie meidän metsäpinta-alaa laajasti. Suo ojat tukittaessa vesi nousee ylemmäs ja tuhoaa suon lähimetsää aiheuttaen satojentuhansien hehtaarien metsäkadon. Erityisesti loivapiirteisessä maastossa tämä korostuu laakeilla pohjalaismaakunnissa siellä missä on saatu ojituksella valtavat metsän kasvut ja vihersuomalaisten kaipaamaa hiilinielua. Suon omistajat tietävät missä soiden ennallistaminen on sopivaa ja haluavat ennallistaa siihen sopivat alueet vapaaehtoisesti pientä korvausta vastaan. Kansalaisemme tietävät, että vaurautemme perustuu laaajasti luontomme tarjoamasta metsästä ja pelloilta. ”Vihreän kullan” (metsän) avulla saame toimeentulostamme nytkin vientituloja jokapäiväistä elämäämme varten. Metsiemme hyödyntäminen antaa osansa maamme hyvinvoinnille. Tilastojen mukaan bruttokansantuotosta 20% perustuu puutalouteen ja sen välillisiin vaikutuksiin. Tätä tulon lähdettä ei saa vaarantaa EU:n mepit eikä Suomen kansanedustajat. Järki käteen ja vastaus ”eeuulle”: Teillä ei ole mitään oikeutta puuttua meidän luonnonvaroihin, kun itse olette tuhonneet maanne luonnon.

Vesistöjen suojelu on helposti järjestävissä. Tehdään reilun kokoisia saostumisaltaita laskuojiin, niin pelto-, kuin metsäojiin ennen päävesistöjä. Altaiden koko voisi olla esim. 1-50 aaria. Näihin kertyvä humus- ja muu kiinteä aine ei pilaa jokia, järviä eikä merta. Riittävän suurissa saostusaltaissa menestyvät hyönteiset, sammakot, vesilinnut ja kahlaajat. Altaiden eläimistön monipuolisuutta voi lisätä istuttamalla niihin kaloja. Metsäojien altailla voi ruokailla myös uhanalainen kalasääksi. Altaille syntyy luonnostaan vesikasvillisuutta, joka sieppaa vesiliukoiset ravinteet altaan alueelle, jolloin vesistöjen rehevöityminen laskee. Parhaillaan tutkitaan osmankäämi vesikasvin hyödyntämistä vaate- ja eristemateriaalina. Osmankäämi on alustavien tutkimusviitteiden mukaan hyvä korvaaja puuvillalle. Osmankäämi viihtyy pienvesistöissä. Puuvillan kasvatus on vedenkulutuksen ongelma lämpimissä kasvatusmaissa aiheuttaen vesipulaa. Hyvänä (pahana) esimerkkinä on Aral järvi kuihtuminen kiihtyvällä vauhdilla luonnottomaksi suolatasangoksi.

Luonnon ystävä/harrastaja