Tämä vuosikymmen on lähtenyt käyntiin oikeana kriisien sulatusuunina. Viime aikoina uutisten etusivuja ovat koristaneet monet eri globaalit huolenaiheet ilmastonmuutoksesta Ukrainan sotaan ja koronapandemiasta ihmisoikeusrikkomuksiin. 2020-luku on jo nyt eittämättä jättänyt jälkensä meihin ihmisiin.
Rankkojen vuosien vaikutukset heijastuvat koko yhteiskuntaan ja talouteen, mutta erityisen suurta huolta kantaisin nuorista. Nuoruus on itsensä etsimisen ikävaihe, ja itseään on kovin vaikea löytää hajanaisessa ympäristössä. Globaali myllerrys on tehnyt olosuhteista sekavia ja aika ajoin pelottavia. Kaikesta huolimatta olisi tarkoitus keskittyä opintoihin sekä suunnitella tulevaisuutta, joka kuitenkin esittäytyy epävarmempana kuin koskaan aiemmin. Hälyttävä tila nuorten mielenterveysongelmissa on muuttunut omaksi kriisikseen. Nyt konkretian toimena tarvitaan kunnilta ja hyvinvointialueilta mielenterveyden priorisointia ja palvelujen tasapuolista saatavuutta.
Hälyttävä tila nuorten mielenterveysongelmissa on muuttunut omaksi kriisikseen.
Lasten ja nuorten hyvinvointi heijastuu usein aikuisista, joiden oma hyvinvointi heijastelee työympäristöä, johon vaikuttavat niin valtakunnallinen kuin globaalikin arvomaailma. Hyvinvoinnista syntyy helposti perhosefekti, jossa ensiksi itseä kaukana olevat vaikutteet hivuttautuvat vaivihkaa keskelle omaa elinpiiriä.
Vaikutteiden leviämiseen digitalisaatio ja sosiaalinen media tuovat oman mausteensa niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Nuorten pahoinvointi on siis monen asian summa, jota suorituskeskeinen ajankuvamme korostaa entisestään.
Niin nuorten kuin muidenkin ikäluokkien on siis luultavasti kovin helppo yhtyä toiveeseen tulevan vuoden rauhallisemmasta ja normaalimmasta luonnosta.
Samaan aikaan on hyvä pohtia, mitä tavallisuudella nykyään oikeastaan tarkoitamme. Isot kriisit ovat edelleen edessämme ratkottavina. Toisaalta katsomme maailmaa helposti hyvin eurooppalaisten linssien läpi, sillä monien haasteiden kanssa on muualla painittu jo ennen 2020-lukua. Joudumme luultavimmin hyväksymään uudeksi normiksi alituisen muutoksen.
Kirjoittaja on Vihdin nuorisovaltuuston puheenjohtaja.