Kulttuuri, taide ja tapahtumat mielletään Suomessa edelleen hyvin kapea-alaisesti ja liian usein pelkäksi menoeräksi valtion ja kuntien taloutta sekä palveluja suunniteltaessa. Lähestyvistä eduskuntavaaleista on asiantuntijaraporttien perusteella ennakoitu leikkausvaaleja valtiontalouden mittavan sopeuttamistarpeen vuoksi. Vaikeina aikoina säästötoimenpiteet usein osuvat rajusti vapaa-ajan palveluihin, koska ne on hiljaisen vastarinnan vuoksi helpompi perustella, kuin leikkaaminen monesta muusta asiasta.
Kuntapäättäjien merkitys kulttuuripolitiikassa on hyvin painava, koska alan lainsäädäntö on edelleen kunkin kunnan omien intressien mukaisesti tulkittavissa ja toteutettavissa. Vaikka korona-ajan myötä laajemman järjestäytymisen aloittanut kulttuuriala onkin oppinut jo vähän lobbaamaan ja puhumaan oikeista asioista oikeissa pöydissä, niin isojen kulttuurikaupunkien ulkopuolelle oppien saapuminen voi ilman tietoista ryhtiliikettä vielä kestää.
Kuntapäättäjien merkitys kulttuuripolitiikassa on hyvin painava.
Vahvoista ennakkoluuloista huolimatta luovat alat tuottavat huomattavasti enemmän rahaa yhteiskunnalle, kuin valtio niitä tukee. Valtion 1,2 miljardin euron tuki tuottaa 13 miljardin euron tuotoksen koronapandemiasta huolimatta, osoittaa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n vuonna 2022 teettämä taloustutkimus. Kulttuuriala on hyvin työvoimavaltainen, johon perustuu osa sen talousvaikutuksista yhteiskunnalle. Luovien alojen tuottama arvonlisäys ja osuus työllisistä on itseasiassa suurempi kuin Suomelle perinteisesti elintärkeiksi koetuilla aloilla, kuten paperi- ja elektroniikkateollisuus.
Suomalaiset kotitaloudet käyttivät vuonna 2020 rahaa kulttuuriin yhteensä 5,7 miljardia euroa. Vihdin kotitalouksien osuus tästä kokonaissummasta on 28 miljoonaa euroa. Nämä jo kunnassa olevat miljoonat valuvat vuosittain vetovoimaisempia palveluita tarjoaviin naapurikuntiin. Ja mikä huolestuttavinta, niin kulttuuriin käytettyjen eurojen lisäksi naapuriin valuvat myös potentiaaliset uudet asukkaat palkkapusseineen ja yrityksineen. Kunnassa jo asuvan miljoonien tuottopotentiaalin lisäksi kulttuurimatkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat noin 40 euroa matkailijaa kohti.
Kulttuuripalveluihin liittyvän yritystoiminnan mahdollistaminen tulisi siis olla mitä suurimmassa määrin myös näkyvä osa Vihdin kunnan päättäjien harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa. Laadukas elämä vaatii elämisen infrastruktuurin lisäksi myös sisältöä ja kaikki liiketoimintaa tai markkinointia vähänkään ymmärtävät tietävät, että sisältö on kuningas.
Kirjoittaja on Vihdin kunnan kulttuurituottaja.