Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin sanoi aikoinaan, että ”ei äänestäjät vaaleja ratkaise. Ääntenlaskijat ne ratkaisevat”. Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia.
Suomessa oikeusministeriö ohjeistaa vaalit. Kuntien vaaliviranomaiset hoitavat vaalit ja tuloslaskennan. Lisäksi kansainväliset toimijat tarkkailevat vaalien lainmukaisuutta.
Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72,1. Ennen vaaleja bloggari Iina Hyttinen kysyi sivuillaan nuorilta syitä, miksi kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa. Parissa tunnissa tuli satoja vastauksia ja useimmin mainittu asiasyy oli huoli ilmastosta.
Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia.
Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”.
Puoluevalinnassa kolme tärkeintä perustetta ovat tutkimuksen mukaan (Kuntavaalitutkimus 2017, Tampereen yliopisto): puolueen arvomaailma, puolue ajaa hyvää linjaa ja puolueella on päteviä ehdokkaita.
Eduskuntavaalitutkimuksen (2015, Oikeusministeriö) mukaan lapsuuden kasvuympäristö voi vaikuttaa ihmisten arvoihin ja asenteisiin sekä siihen, mitä puoluetta äänestää. Erityisesti isän puoluekanta voi vaikuttaa. - Nuorimmat äänestäjäsukupolvet eivät tunne yhtä vahvaa uskollisuutta vanhempiensa puoluevalinnalle kuin edeltävät sukupolvet.
Jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen on äänioikeutettu. Meillä ei ole äänestyspakkoa. Ei huhtikuun eduskuntavaalissa, eikä missään muussakaan vaalissa.
Suomessa ja Venäjällä on ensi vuonna presidentinvaalit. Meillä vaalin tulos on kansan käsissä.
Kirjoittaja on vihtiläinen, eläkkeellä oleva hallintotieteiden maisteri.