Sota Ukrainassa aiheuttaa maailmalla ja etenkin Euroopassa epävarmuutta ja tuskaa. Suomalaiset ovat osallistuneet vuoden aikana ukrainalaisten auttamiseen runsaskätisesti ja monipuolisesti raha- ja tavaralahjoituksin. Lähimmäisten auttamishalu myös lievittää omaa ahdistusta.
Vihdissäkin ovat useat järjestöt ja yhteisöt olleet mukana konkreettisessa avustustyössä. Meiltä kinnaslaisilta kysellään edelleen miten voisi auttaa Suomeen tulleita pakolaisia ja miten toimia Ukrainaan lähetettävässä avussa.
Helpoin vastaus on antamalla rahaa virallisille yleisille avustusjärjestöille, sekä suuriin avustuskonsertteihin, jotka keräävät merkittäviä lahjoituksia. Mutta auttamishaluisten oma taloudellinen tilanne voi olla niin tiukka, ettei rahallinen avustaminen ole mahdollista.
Tavaralahjoituksia on tullut vuoden mittaisen sodan aikana niin runsaasti eri kohteisiin, että esim. vaatteita ja jalkineita eivät keräysjärjestöt enää voi vastaanottaa. Sama tilanne on meillä Vihdin Kinnastuvalla. Uutta tavaraa voimme ottaa vastaan aikaisintaan huhtikuun puolella. Silloin odotamme naisten, miesten ja lasten kevät- ja kesävaatteita ja jalkineita, joita alueella asuvat ukrainalaiset voivat tulla Kinnastuvalta hakemaan.
Yhteistyökumppaneinamme on kolme henkilöä, jotka ovat halukkaita kuljettamaan Ukrainan sota-alueille vietäviä tavaroita. Sinne toivotaan saatavan mm. miesten kumisaappaita, työkenkiä, sukkia, työhaalareita, metsästysasuja, fleece- ja villapaitoja. Työkaluja, kuten sahat, moottorisahat, akkuporakoneet, kirveet, puukot, taskulamput/paristot, vanhat kännykät akkuineen (ei älykännyköitä), riistakamerat, kiikarit sekä makuupussit ja huovat.
Myös kaikki ensiaputarvikkeet ovat tarpeellisia, kuten sidontatarpeet, vitamiinit ja särkylääkkeet (ei reseptilääkkeet). Lisäksi hedelmät ja kuivamuona – myös sotakoirille.
Kyseistä tavaraa vastaanotetaan lauantaisin ja maanantaisin klo 10 – 13.00 Kinnastuvalla Vihdin kirkonkylässä osoite Kaartotie 1. Ajo-ohje; Nummelantie -> Tarttilantie -> Siirtoväentie/Kaartotie.
Mikä se kinnas sitten on? Humanitäärinen toimintaryhmä Kinnas on aloittanut Vihdin nuorisoyhdistysten Edustajiston toimintana syksyllä 1994, eli 28 vuotta sitten. Kohteena oli ensin ystävyyskunta Otepään lapset, sitten lasten ja eläkeläisten perheet ja nopeasti toiminta laajeni Etelä-Viron vanhainkoteihin ja lasten laitoksiin. Otepäälle perustettiin kunnan tukemana erityinen Kinnaspunkt, joka edelleen toimii edullisena kierrätyskeskuksena 3 pv. viikossa.
Ukrainan sodan alettua Viron 104. itsenäisyyspäivänä vuosi sitten päättivät kinnaslaiset, että nyt avustuskohde on Ukrainan pakolaiset ja sota-alue.
Tavaraa alkoi tulla heti tulvimalla Nummelan Lankilaan, silloiseen Kinnaksen varastoon.
Kinnakseen tuli heti myös monia vapaaehtoisia henkilöitä tavaran lajitteluun, jakeluun ja muuhun käytännön asioiden hoitoon. Erityisen paljon senioreita Martoista ja Vihdin Maanpuolustusnaisista.
Lokakuussa 2022 Kinnas sai käytännöllisemmät tilat Vihdin kunnalta kirkonkylästä, entisestä Pappilanpellon päiväkodista. Avajaiset pidettiin marraskuun lopulla.
Kinnastuvalle tulleet tavarat lajitellaan ja osa laitetaan esille Vihtiin, Karkkilaan ja Lohjalle tulleille ukrainalaisille sekä muille pakolaisille. Osa pakataan kuljetettavaksi eteenpäin.
Villasukat, ikuinen ilon aihe! Kuinka paljon kädentaitoja löytyykään vihtiläisiltä kutojilta. Lähes 3000 villasukkaparia on toimitettu noin neljän kuukauden aikana Kinnastuvalle. Lähes poikkeuksetta kutojat ovat seniori-ikäisiä ja hyvin tehokkaita, koska monella sukantuojalla on kymmeniä pareja kassissaan. Lämpimiä sukkia tarvitsevat Ukrainassa sekä siviilit, että sotilaat. Olemme myös saaneet ja toimittaneet eteenpäin pienille lapsille kymmeniä pareja ns. junasukkia, joilla on liikuttava tarina Suomen sota-ajoista.
Evakkojuna oli tupaten täynnä. Puupenkillä istui opettajatar ja vastakkaisella penkillä nuori äiti sylissään pieni lapsi. Opettajatar huomasi, että lapsi oli itkuinen ja palelluksissaan, koska hänellä ei ollut sukkia. Äiti yritti peitellä ja lämmittää pieniä jalkoja, mutta ohut huivi ei niitä juuri suojannut. Opettajatar alkoi purkamaan villatakkinsa helmaa, otti kutimet esiin ja alkoi kutomaan. Ja kun perille päästiin, niin pienokainen sai lahjaksi lämpimät sukat jalkaansa. Vielä tänä päivänäkin äidit sanovat, että paremmin istuvaa villasukkaa ei pienokaiselle olekaan kuin nuo junasukat.
Kirjoittaja on vihtiläisen Kinnas-toimintaryhmän aktiivi.