Vihdin kunta suunnittelee paloasemaa Vihdin kirkonkylälle Helsingintien varteen. Kuka päätti kunnan ”mittavan kartoitustyön” jälkeen sijainnin, siihen ei ole tullut vastausta. Aseman ulkonäkö ja koko voivat tulla monelle yllätyksenä, ollaanhan keskellä kauneinta kirkonkylää, jossa on hienoa maisemaa joka suuntaan. Kenen vastuulla on, että rakennus istuu ympäristöönsä ja ettei kustannukset julkisista varoista karkaa käsistä?
Kyseinen alue ei ole paloasemalle sopiva.
On totta ettei siinä vaiheessa kitistä, kun tulee ongelma ja palokunta on nopeasti paikalla hoitamassa tehtäväänsä. Ja herättää närää, kun miljoonien projektia jarrutetaan. Vaikka paloaseman sijainti perustuu käyttäjien tarpeisiin, pitäisi ymmärtää aseman saamaa kritiikkiä.
Faktojen valossa vaikuttaa siltä ettei sijaintia ole mietitty loppuun asti. Tyytymättömyys paloaseman harkitsemattomalta vaikuttavaan tonttiin ei ole kiusantekoa tai tarkoituksena viivyttää tärkeää hanketta kuten julkisuudessa on spekuloitu.
Koivissillan yritystonttien myyntiä ryhdyttiin vauhdittamaan vuonna 2017 isolla mainostaululla, mutta Auratie vaikuttaa edelleen hiljaiselta, mutta rakennusvalmiilta työmaalta. Tavallisesti paloaseman tyyppiset rakennukset sijoitetaan teollisuusalueelle pois vilkkaasti liikennöidyiltä keskusta-alueelta, jolloin lähtöaikatavoitteet voidaan saavuttaa, aiheuttamatta vaaraa ympäristöön. Ulkoasultaan asema tulee mukailemaan julkishallinnon peltirakennusta.
Vihdin kirkonkylä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja keskusta on historiallisesti arvokas rakennuksineen. Arvokkaassa ympäristössä uudisrakentamisen yhteensovittaminen on tärkeää ja kirkonkylän keskusta-alueelle onkin tarpeen rakentaa ainoastaan, jos se eheyttää taajamaa sen arvoa korostaen. Sakastinpuiston ja kirkon läheisyydessä sijaitsee myös suojeltu Sihteerintalo. Toivoa sopii, että vuonna 1938 rakennettu paloasemarakennus saisi uuden elämän edistäen kirkonkylän historiallista vetovoimaa, ja sitä kuuluisaa ”positiivista pöhinää”.
Paloaseman rakennuspaikka on metsämaata rinteessä. Maaperä on 3–11 metrin paksuista savimaata. Rakennukset ehdotetaan perustettavaksi tukipaalujen varaan. Perusmaa on kostea, pehmeä ja täytöt tulevat aiheuttamaan pitkäaikaisia painumia. Rakentaminen edellyttää valtavia, riskialttiita ja kalliita pohjatöitä. Myös hulevesien hallinta on haasteellista ja ilmastonmuutoksen myötä tulvariski kasvanee entisestään.
Paloaseman tontti on rehevää lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi.
Uhanalaisuus tarkoittaa, että riski hävitä sukupuuttoon on suuri, mikäli lajiin tai luontotyyppiin vaikuttavat uhkatekijät eivät muutu. Lehtoja on prosentti Suomen metsistä, mutta metsien uhanalaisista lajeista yli puolet on lehtolajeja.
Maailman metsäpäivänä 21.3. oli hyvä miettiä metsien merkitystä. Metsistä huolehtiminen edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä torjuu ilmastonmuutosta. Siinä missä vapaaehtoiset tekevät paikallisestikin arvokasta pelastustyötä, vihtiläistä luontoakin voidaan suojella vain Vihdissä.
Vihdin kirkonkylä