Korona muutti paljon, myös suhtautumisemme erääseen ikävään, melko tavalliseen ja yleensä ohimenevään vaivaan – yskimiseen.
Aiemmin saattoi yskiä töissä ja bussissa, jos yskitti. Saattoipa saada jopa myötätuntoa kanssaihmisiltä. Eipä saa enää, vaan murhaavia katseita.
Pari viikkoa sitten olin pitkästä aikaa oikein Kansallisteatterissa, ja eikös eteen sattunut rouva, jolla oli kunnon yskä. Eikä maskia.
Puin itselleni maskin, mutta sittenpä alkoi minua yskittää. Riisuin maskin pois.
Hengitysliitto: Alle puolet meistä saa yskän flunssan mukana.
Rouva yritti olla yskimättä, mutta kaikki tiedämme miten siinä käy: alkaa takuuvarmasti yskittää vielä enemmän. Urhoollisesti hän kuitenkin pysyi penkillään.
Sanaton paheksuntani kostautui. Flunssa alkoi orastaa, ja samalle illalle oli Tanssin taloon lippu, joka oli ostettu jo syksyllä.
En jättänyt menemättä. Imeskelin sinkkipastillin toisensa perään, yskin hieman, mutta sain jotenkin psyykattua itseni ja hillittyä tuon refleksin. Mutta esityksestä nauttiminen kyllä kärsi pahan kerran.
Pitääkö yskän takia jäädä pois sosiaalista tilanteista? Kas siinäpä pulma. Tavallinen yskä voi kestää kolmekin viikkoa.
Pitkittynyt yskä puolestaan voi laskea elämänlaatua. Hengitysliitto muistuttaa, että yskimisen psykososiaalinen vaikutus elämään voi olla voimakasta: "Yskimisen pelko ja se, ettei pysty hallitsemaan omaa yskimistään, voi johtaa eristäytymiseen."
Hengitysliiton mukaan alle puolet meistä saa yskän flunssan mukana. Pelkäänpä kuuluvani tuohon joukkoon.
Yskiminen ei ole vaarallista, mutta aika rankkaa se on. Aion harjoitella Hengitysliiton vinkkien mukaan sekä "hönkimistä" että sosiaalisia tilanteita varten tätä: "Vedä ilmaa nopeasti nenän kautta ja puhalla se ulos osittain suljettujen huulten läpi viisi kertaa kohtalaisen nopeaan tahtiin. Tarve yskiä voi mennä ohi."
Kirjoittaja on Vihdin Uutisten ja Länsi-Uusimaan toimittaja.