Jopa 27 000 kiinteistöä on läntisen Uudenmaan alueella vielä vailla neuvontaa – hajavesihanketta jatketaan kuntien kustannuksella

Perinteisesti haja-asutuksen jätevesiä käsitellään saostuskaivoissa, joiden puhdistusteho ei vastaa nykyvaatimuksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö

Vesa Valtonen

Hajajätevesineuvonnalla oli suuri kysyntä siirtymäajan loppuessa – neuvontaa jatketaan myös alkaneen vuoden aikana.

Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on saanut Länsi-Uudellamaalla yli 8 100 kiinteistöä vuosina 2009–2019, mutta arviolta noin 27 000 kiinteistöä on vielä vailla tarjottua neuvontaa.

Valtionavusteinen hanke päättyi viime vuoden lopussa, mutta neuvontatyö Länsi-Uudellamaalla jatkuu nyt kuntien rahoittamana.

Kenttäkaudella 2019 hankkeessa tavoitettiin kartoitus- ja neuvontakäynneillä yhteensä 641 kiinteistöä ja 1 279 henkilöä liittyen haja-asutusalueiden jätevesiin.

Kartoitus- ja neuvontakäyntejä tarjottiin 22:lle hankkeen yhteistyökuntien kanssa valitulle alueelle, joista suurin osa oli herkkiä pohjavesi- ja ranta-alueita.

Osalla neuvontakäynneistä selvitettiin alkuun, sijaitseeko kiinteistö herkällä alueella, ja koskeeko sitä siirtymäajan voimassaolon lisäksi mahdollisesti jokin kunnan tiukempi määräys.

Asukkaat suhtautuivat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö -yhdistyksen tiedotteen mukaan käynteihin edellisvuosien tapaan myönteisesti, ja saatu palaute oli pääasiassa positiivista.

Jätevesineuvojat osallistuivat myös tori- ja kylätapahtumiin, joissa neuvontaa jaettiin ihmisille ilman ajanvarausta.

Hajavesihankkeessa järjestettiin vuonna 2019 postikorttikampanja, jonka tarkoituksena oli muistuttaa ja herätellä ihmisiä tekemään tarvittavia uudistuksia jätevesijärjestelmiinsä.

Muistutuspostikorttikampanja herätti viestin vastaanottajissa paljon ajatuksia, ja kampanjan seurauksena sekä yhdistyksen että kuntien rakennusvalvontaan tuli paljon puheluita ja kyselyitä aiheeseen liittyen.

– Tuntuu, että asukkaat olivat sisäistäneet lainsäädännön muutokset ja sen, että siirtymäajan loppu häämötti ranta- ja pohjavesialueilla, tiivistää hankekoordinaattori Virve Ståhl

– Neuvontapuheluita tuli varsinkin syksyä kohti huomattavasti aiempaa enemmän, ja asukkaiden kysymykset liittyivät hyvin paljon siihen, miten käytännössä edetä jätevesijärjestelmän uudistamisen, suunnittelun ja rakentamisen kanssa.

Neuvontahanke tavoitti neuvontatilaisuuksissa sekä luennoilla eri tapahtumissa 430 henkilöä. Puhelimitse ja sähköpostitse neuvottiin lisäksi 208 henkilöä.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa.

Hankkeeseen osallistuivat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoitti Uudenmaan ELY-keskus.

Hanke liittyi Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan.

Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Juurakkotien kiinteistöstä tehtiin Vihdin kunnalle 210 000 euron tarjous – vuokralaisille esitetään tarjottavaksi puolen vuoden pituinen vuokrasuoja
  2. Kasvomaskien jakamista vähävaraisille valmistellaan Vihdissä ja Karkkilassa
  3. Vihdin suurimmassa koulukeskuksessa syyslukukauden aloitti 778 oppilasta – "Tämä on iso hetki meille kaikille"
  4. ”Kivilouhimo ja -murskaamohanke uhkaa kallioylänköä ja asumista” – lähes 650 on allekirjoittanut vetoomuksen Kahvimaan suojelemiseksi
  5. Juuri nyt: Kysyntä on kasvanut voimakkaasti – vihtiläisen Globe Hopen yrittäjä Seija Lukkala moninkertaisti suojamaskituotannon
  6. Pääkirjoitus: Koronakuri heti takaisin
  7. Tukesilta 7 faktaa maskinostoon: Mieti ensin, mihin käyttöön olet maskia hankkimassa
  8. Hevonen pelastettiin mutaojasta Vihdissä – aasi herätti tallinomistajan huomion
  9. Vihdin koulukuljetuksissa saatetaan pian tarvita lapsille 2 000 suojamaskia päivittäin – huomisesta koulustartista jaetaan infoa koteihin tänään
  10. Kasvomaskituotanto on menestys  – vihtiläiseltä Globe Hopelta on tilattu kymmeniä tuhansia maskeja
  11. Kertakäyttömaskien määrä kasvaa vauhdilla – miten ne pitäisi käytön jälkeen hävittää? Ainakaan yhteen paikkaan niitä ei saa laittaa, varoittaa asiantuntija
  12. Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola julkisti talouden laajan tasapainottamisohjelman – lakkautuslistalla ovat muun muassa Vanjärven päiväkoti, Vihtijärven koulu ja kirjastoauto
  13. Perhejuhlat koronasta huolimatta – mitä jos vierailijat porrastaa eri aikoihin, entä saako kukkia ojentaa? Asiantuntijalääkäri vastaa
  14. Kasvomaskeista tuli nyt virallinen suositus – suojaus on tarpeen esimerkiksi joukkoliikenteessä, katso muistilista maskin käytöstä
  15. "Ensimmäinen koulureppu jättää usein pitkäaikaisen muistijäljen" – reppukeräys onnistui jälleen

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.