”On tärkeätä nähdä, että muillakin on samantyyppisiä ongelmia” – Karviaisessa järjestetään oma ryhmä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmille

Tom Dahlqvist, Minna Pakarinen ja Päivi Raiski kertovat, että tammikuussa alkaa uusi ryhmä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmille. Maija-Liisa Nyman

Maija-Liisa Nyman

Esikoululainen pakenee äitiä, joka on tullut hakemaan häntä. Poika tekee kiusaa vanhemmalleen. Siirtymätilanteet ovat vaikeita, vaikka vanhempi kuinka yrittäisi ennakoida. Ruokaa ei voi syödä, jos perunat ja kalapuikot koskevat toisiinsa lautasella. Vaatteiden pesulaput ahdistavat. Pienetkin asiat tuntuvat ylipääsemättömiltä.

Otalampelainen äiti Päivi Raiski on uuvuksissa ja kyselee neuvoja perheneuvolasta.

Nyt poika on kahdeksanvuotias. Viime keväänä hän sai ADHD-diagnoosin.

Raiskin perhe ei ole ainoa, jossa painitaan samankaltaisten vaikeuksien kanssa. Asiantuntijoiden mukaan neuropsykiatrisia oireita havaitaan lapsilla jatkuvasti enemmän. Häiriöt ovat joko lisääntyneet tai niiden diagnosointi on parantunut – tai molempia. Nepsy-häiriöihin kuuluvat esimerkiksi ADHD, ADD, autismikirjon häiriöt, aistiyliherkkyydet ja Touretten oireyhtymä.

Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa tilanteeseen on vastattu käynnistämällä tänä vuonna oma ryhmä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmille. Seuraava ryhmä on alkamassa tammikuussa.

Ryhmää ohjaavat Karviaisen psykologit Minna Pakarinen ja Tom Dahlqvist, jotka valmistuivat vuosi sitten ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi. Kumpikin on myös kokemusasiantuntija, sillä sekä Pakarinen että Dahlqvist ovat itsekin nepsy-lapsen vanhempia. Pakarinen on perheneuvolan psykologi, Dahlqvist työskentelee psykologina kouluissa.

Ihana ja kamala – kamalan ihana -ryhmä kokoontuu viisi kertaa ja jokaisella kerralla on käsittelyssä oma aihepiirinsä. Ajatuksena on, että ryhmässä saa tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä – mutta lisäksi saa myös vertaistukea.

– Vanhemmille on tärkeätä nähdä, että muillakin on samantyyppisiä ongelmia. Arjen haasteet asettuvat siinä omiin mittasuhteisiinsa, Pakarinen sanoo. Hän puhuu parviälystä ja sanoo, että toisilta vanhemmilta saa vinkkejä arjen helpottamiseksi.

Neuropsykiatrisesti oireileva lapsi haastaa vanhemmuutta, parisuhdetta ja perhettä.

– Jokainen vanhempi, jolla on nepsy-lapsi, kokee jossain välissä uupumusta, Dahlqvist sanoo. Dahlqvistin ja Pakarisen tarkoitus on antaa vanhemmalle – ja lapsellekin – sellainen työkalupakki, ettei hän tuntisi olevansa neuvoton.

Ryhmässä tunnelma on leppoisa ja asioita pyritään käsittelemään positiivisesti. Niinpä ryhmässä halutaan nähdä myös lasten vahvuudet.

– Nepsy-lapsissa on paljon ihania puolia, Pakarinen sanoo.

Päivi Raiski sanoo saaneensa ryhmästä arvokasta tietoa. Hän oli mukana Karviaisen ensimmäisessä nepsy-ryhmässä.

– Neuropsykiatriset ongelmat olivat meille uusia ja outoja, Raiski kertoo.

Hänen poikansa oireet rupesivat näkymään esikouluiässä. Koulun aloittaminen toi lisää haasteita. Raiski sanookin ensimmäistä kouluvuotta katastrofaaliseksi.

Koululta vinkattiin hakeutumaan tutkimuksiin, jonne perhe pääsi perheneuvolan kautta.

– Diagnoosi oli helpotus, koska se selitti niin monta asiaa.

Diagnoosin jälkeen pystyttiin aloittamaan myös lääkitys ja perhe on saanut tukea. Samoihin aikoihin diagnoosin kanssa tuli myös tieto uudesta toiminnasta: omasta ryhmästä nepsy-lasten vanhemmille.

Raiski sai tiedon ryhmästä koulun Wilma-järjestelmän kautta.

– Luin viestiä puhelimelta jäähallin pihassa. Tuntui, että joku oli lukenut ajatukseni. Ryhmä oli ihan lottovoitto, Raiski sanoo. Hän kertoo kurssin jälkeen löytäneensä lisää pinnaa ja ymmärtämystä. Myös hankalissa tilanteissa luoviminen on nykyään helpompaa.

Erityisesti Raiski kiittää vertaistukea: – Huoneessa oli 20 vanhempaa ja kaikki nyökyttelivät. Se oli fantastista.

Vanhempien ryhmä

Ihana ja kamala – kamalan ihana -ryhmään otetaan korkeintaan 20 neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen vanhempaa. Ryhmään tulee ilmoittautua 19.12. mennessä tiina.heino@karviainen.fi tai puh. 044 7203157.

Ryhmä on tarkoitettu alle 13-vuotiaiden lasten vanhemmille. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia.

Ryhmä kokoontuu Karviaisen Kympissä, Ojakkalantie 10, Nummela. Tapaamiset ovat keskiviikkoisin 8.1., 15.1., 22.1., 29.1. ja 5.2 klo 17-19. Käyntikertojen aiheina ovat neuropsykiatriset häiriöt, arjen haasteet, päivähoidon ja koulun hankaluudet, vanhemmuuden voimavarat ja muutoksen mahdollisuus.

Ryhmä on maksuton.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Nummelan keskustassa asfaltoidaan Vihdintietä ensi yönä
  2. Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola julkisti talouden laajan tasapainottamisohjelman – lakkautuslistalla ovat muun muassa Vanjärven päiväkoti, Vihtijärven koulu ja kirjastoauto
  3. DC-3 houkutteli kentälle suuret joukot kiinnostuneita – Nummelan lentokenttä on 80-vuotias
  4. Vihti Racen seikkailusarjan nopein joukkue selvitti rastit 2,5 tunnissa
  5. Ajoneuvotekniikkaa esitellään elokuussa Nummelan lentokentällä kerran viikossa – autonostalgia herkistää tiistaisin
  6. Asiantuntijan mukaan lapsen ylivilkkauden takana voikin olla heikentynyt näkö – "Runsas ruutuaika rasittaa silmiä"
  7. Miten puhua nuorelle koronaviruksesta? MLL neuvoo vanhempia olemaan rohkaisevia, mutta realistisia – ja muistuttamaan koulujen ohjeiden noudattamisesta
  8. Pääkirjoitus: Talous vaatii kovia otteita
  9. USU: Taloyhtiön yhtiökokous voi olla koronalinko – "Kokouspaikaksi ei sovi pieni harrastetila"
  10. Hus: Koronavirusnäytteiden tutkiminen ruuhkautui, asiakkaiden on varauduttava useiden päivien viiveisiin
  11. Alaikäiset pojat tehtailivat useita miljoonia tietomurtoja – hyödyt jäivät vähäisiksi, mutta seuraukset voivat olla kovat
  12. Sienimyrkytys vie kymmeniä sairaalaan vuodessa – Myrkytystietokeskukseenkin tulee sienistä satoja puheluja
  13. Etäopetus innosti opettajia: Digitaidot kehittyivät ja uusia oppeja viedään nyt lähiopetukseenkin
  14. Etätyöt ja etäkokoukset nostivat kodintekniikan kauppaa, erityisesti kuulokkeiden myynti kasvoi hurjasti
  15. Tuore tutkimus: Lukio vetää ylivoimaisesti eniten peruskoulun jälkeen, ammatillisista oppilaitoksista monella on edelleen stereotyyppinen mielikuva

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.