Keinomakeuttajilla on surkea maine – mutta mihin pelot ja epäluulot perustuvat? Katso asiantuntijoiden vastaukset

toimitus

Syöpäriski lisääntyy. Dementiariski lisääntyy. Tinnitustakin esiintyy, eikä lihomiseltakaan voi välttyä. Kaikkea näitä ja paljon muitakin pelkoja liitetään makeutusaineisiin.

Epäluuloja herättävät erityisesti keinotekoiset makeutusaineet, kun taas luontaisia makeutusaineita pidetään turvallisempina.

Molempia eli energiaa sisältämättömiä luontaisia ja keinotekoisia makeutusaineita käytetään vähentämään valkoisen sokerin määrää ruoissa ja juomissa. Mutta kuinka paljon näitä energiattomia makeutusaineita on turvallista käyttää, ja millaisia eroja eri aineilla on?

Kysymyksiin vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo sekä Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen. Jutussa ovat lähteinä myös Ruokavirasto ja Duodecim.

Miksi makeutusaineisiin liitetään niin paljon epäluuloja ja pelkoja?

Ihmisiä hämmentävät eritasoiset keskustelut. Asiantuntijat eivät ole keskustelupalstoilla läsnä koko ajan, ja "tietoja" jaetaan monista lähtökohdista.

Elintarvikelainsäädännössä energiattomat makeutusaineet luokitellaan lisäaineiksi. Monella kuluttajalla on se käsitys, että niin sanottu luontainen on turvallista ja jopa terveellistä. Lisäaine kuulostaa siltä, että sitä on jollain lailla käsitelty.

Lisäaineen turvallisuus ei kuitenkaan riipu siitä, onko se luonnonmukainen vai synteettinen.

Kuva: Eveliina Salomaa Eveliina Salomaa

Millä tavalla makeutusaineita tutkitaan?

Elintarvikkeiden valmistuksessa saa käyttää vain hyväksyttyjä lisäaineita, joita makeutusaineetkin ovat. EU:ssa turvallisuusarvioinnin tekee Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA.

Lisäaineelle määritetään turvallisuusarvioinnin perusteella niin sanottu ADI-arvo. Se tarkoittaa hyväksyttävää päivittäistä annosmäärää, jolle ihminen voi altistua periaatteessa joka päivä koko elämänsä ajan ilman terveydellisiä haittavaikutuksia. ADI ilmoitetaan milligrammoina henkilön painokiloa ja vuorokautta kohden.

Käytössä olevien lisäaineiden turvallisuus tarkistetaan lain mukaan määräajoin, ja tällainen arviointi on makeutusaineiden osalta EU:ssa parhaillaan käynnissä.

Voiko siis sanoa, että makeutusaineet ovat turvallisia?

Kaikki E-koodilla varustetut lisäaineet ovat turvallisia käyttää. Keinomakeuttajia pitäisi syödä tai juoda todella valtavia määriä, jotta terveydelle vaarallinen taso ylittyisi.

Esimerkiksi aspartaamin hyväksyttävä päiväannos on 40 milligrammaa painokiloa kohden päivässä. Se ylittyy vasta, kun aikuinen juo 6–7 litraa aspartaamia sisältävää limsaa päivässä.

Sen sijaan sokerialkoholit (kuten maltitoli, sorbitoli ja ksylitoli) on arvioitu niin turvallisiksi, että niille ei ole asetettu käyttömäärien rajoituksia. Sokerialkoholit ovat myös hammasystävällisiä, mutta niitä ei saa käyttää juomissa.

Kaikkien keinomakeuttajien käytössä kannattaa kuitenkin noudattaa kohtuutta, vaikka terveysriskit ovat tutkimusten mukaan pienet.

Miksi aspartaamia pidetään pahiksena, steviaa hyviksenä?

Steviaa pidetään luonnonmukaisena, koska se on kasvi. Kun puhutaan steviasta makeuttajana, tarkoitetaan kuitenkin makeutusainetta nimeltä stevioliglykosidit. Se on lisäaine (E 960), vaikka se valmistetaan steviakasvin lehtiuutteesta.

Aspartaami on kahden elimistössä tavallisesti esiintyvän aminohapon muodostama synteettinen yhdiste. Sen hajoamistuotteisiin ihmisen ruoansulatuselimistössä lukeutuu metanoli. Se voi olla suurissa määrin nautittuna vaarallinen, mutta aspartaamista sitä saadaan niin vähän, ettei sillä ole tutkimusten mukaan merkitystä.

Aspartaamin huono maine perustunee osittain myös siihen, että perinnöllistä fenyyliketonuria-aineenvaihduntasairautta sairastaville aspartaami on haitallista.

Lihottavatko makeutusaineet?

Tutkimustiedon perusteella vankka käsitys on, että ne eivät lihota. Päinvastoin on tutkittu, että kun ihmiset ovat vaihtaneet sokerin keinomakeutusaineisiin, he ovat laihtuneet.

Väitetty lihominen perustuu näkemykseen, jonka mukaan makeutusaineet lisäisivät ruokahalua ja sitä kautta ylensyöntiä. Tällaista mekanismia ei kuitenkaan ole tutkimuksissa havaittu yksiselitteisesti. Asiaa tutkitaan edelleen.

Aiheuttavatko makeutusaineet vatsavaivoja?

Eivät kaikki. Tämä ominaisuus on sokerialkoholeilla. Niiden runsas käyttö voi aiheuttaa turvotusta ja ripulia, koska ne eivät imeydy ohutsuolesta täydellisesti.

Lain mukaan sokerialkoholien laksatiivisesta (suolen toimintaa kiihdyttävästä) vaikutuksesta on varoitettava pakkausmerkinnöissä, jos tuote sisältää yli kymmenen prosenttia sokerialkoholeja.

Sen sijaan siitä, miten muut keinomakeuttajat vaikuttavat suoliston mikrobistoon, ei vielä ole riittävästi tutkimustuloksia.

Onko erityisryhmien varottava keinomakeuttajien käyttöä?

Suomessa Ruokavirasto ei ole rajoittanut makeutusaineita sisältävien elintarvikkeiden käyttöä millään erityisryhmällä.

Makeutusaineiden päivittäinen annossuositusraja (ADI-arvo) pätee myös lapsille ja raskaana oleville.

Kirjoittaja: Eija Marja-aho

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. DC3:lla voi jälleen lentää Nummelassa lauantaina – lentokenttä täyttää 80 vuotta
  2. Ajoneuvotekniikkaa esitellään elokuussa Nummelan lentokentällä kerran viikossa – autonostalgia herkistää tiistaisin
  3. Kuusi asuntoa tuhoutui tulipalossa Vihdin kirkonkylässä
  4. Vihdissä ja Karkkilassa ei ole viime aikoina löytynyt uusia koronaan altistuneita
  5. Legendaarisen kahvila-ravintolan uusi yrittäjä on vihtiläinen Taina Peltola – Hiidenpirtti avautui sopivasti kesäksi
  6. "Aforismit sulavat musiikkiin" – Pilvi Huhta ja Minka Heino esiintyvät yhdessä Wuosisadan Livessä, joka on nyt siirretty syyskuulle
  7. Pääkirjoitus: Väkivaltaa ja kaahailua
  8. Liikenteen tehovalvonnassa jäi kiinni lukuisia rattijuoppoja, sekakäyttäjiä ja huumaantuneita
  9. "Ikä ei ole este unelmien toteutukselle" – suomenhevosen selässä Hangosta kohti pohjoista
  10. Hidastuksia liikenteessä Helsingin ja Turun välillä – vanha risteyssilta puretaan viikonloppuna
  11. Rivitalo tulessa Vihdissä – yksi asukas toimitettu sairaalaan, sammutustyöt jatkuivat iltakymmeneltä
  12. Pääkaupunkiseudun johtajat vaativat selkeää ja pikaista linjausta maskisuositukseen – Uusia tartuntoja ilmennyt kaikissa ikäryhmissä
  13. Virossa järjestetyssä tilaisuudessa altistui koronavirukselle kymmeniä suomalaisia, joista yli puolet helsinkiläisiä – näillä laivavuoroille he palasivat
  14. Kasvomaskituotanto on menestys  – vihtiläiseltä Globe Hopelta on tilattu kymmeniä tuhansia maskeja
  15. ”Mustikat ovat kypsiä, ihanan isoja ja niin makeita” – Kauppa käy sosiaalisessa mediassa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.