Matti Keskitalosta Eläkeliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja

toimitus

Vihtiläinen Matti Keskitalo valittiin yksimielisesti Eläkeliiton Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi ensi vuodelle keskiviikkoisessa piirin syyskokouksessa Hyvinkäällä.

Keskitalo on toiminut kolme vuotta Nummelan yhdistyksen puheenjohtajana ja kaksi vuotta piirin varapuheenjohtajana. EL:n Nummelan yhdistyksen syyskokouksessa Matti Keskitalo valittiin hallitukseen vuosille 2020-21.

Piirin hallitukseen valittiin vuosille 2020-21 erovuoroisten tilalle Aku Eronen Myrskylästä, Pirkko Peltonen Orimattilasta, Pekka Parviainen Karkkilasta ja Liisa Varpio Lohjalta,

Toiminnan tarkastajaksi valittiin Erkki Henriksson ja varatoiminnantarkastajaksi Ritva Väre Vihdistä.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa.

Piirin aluejaon uudistuksesta käytiin vilkas keskustelu ja keskustelun aikana Vihdin yhdistys esitti kannatetun ehdotuksen uudistuksen siirtämisestä vuodella jatkovalmisteluun. Äänestyksessä hallituksen esitys sai reilun enemmistön taakseen.

Vanhassa jaossa piirillä on kymmenen aluetta, joista alueeseen kahdeksan kuuluvat Karkkilan, Nummelan ja Vihdin yhdistykset.

Uudessa jaossa on neljä aluetta, kussakin on kuusi yhdistystä. Vihti ja Nummela kuuluvat samaan alueeseen Kirkkonummen, Nurmijärven, Seutulan ja Vantaan yhdistysten kanssa.

Karkkila taas kuuluu alueeseen, jossa ovat sen lisäksi Lohja, Karjalohja, Nummi, Sammatti ja Pusula.

Eläkeliiton Uudenmaan piirin syyskokouksen kannanoton mukaan kunnilta ja kuntayhtymiltä edellytetään valveutuneempaa paneutumista iäkkäiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määräytymiseen.

Asiakasmaksuja tarkistetaan kunnissa ensi vuoden alusta lukien.

Piirin mukaan lähes puolelle pitkäaikaissairaista terveydenhuoltomenot ovat merkittävä taloudellinen rasite; tämä ei koske vain pienituloisia, vaan myös suurelle osalle keskituloisista kustannukset ovat merkittävä rasite.

Järjestöjen vuonna 2018 tekemän selvityksen perusteella tiedetään, että noin viidennes pitkäaikaissairasta on asiakasmaksujen vuoksi tinkinyt viimeksi kuluneen vuoden aikana muista menoista, kuten ruuasta, ja joka kymmenes on asiakasmaksujen vuoksi siirtänyt hakeutumista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Vuosittain yli 300 000 kappaletta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja päätyy ulosottoon.

Eläkeläisten määrä tästä ryhmästä on kasvava. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa eläkeläisille velkaantumista ja ulosottoja.

Asiakasmaksu on myös lain mukaan jätettävä perimättä tai sitä voidaan kohtuullistaa, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon. Tätä mahdollisuutta on korostettava tiedotuksessa..

Asiakasmaksuihin tehtyjen korotusten lisäksi paljon sairastavien pienituloisten eläkeläisten tilannetta ovat entisestäänkin kurjistaneet tällä vuosikymmenellä tehdyt korotukset lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuuksiin sekä leikkaukset perusturvaetuuksiin.

Nämä toimet ovat Eläkeliiton Uudenmaan piirin kannanoton mukaan heikentäneet pienituloisten ja paljon sairastavien iäkkäiden palvelujen saatavuutta.

–Suomi sai jo vuonna 2017 huomautuksen OECD:ltä, että pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Eläkkeellä olevia ei tule ajaa toimeentulotuen asiakkaiksi heidän tarvitsemiensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vuoksi. Asiakasmaksuja ei tule korottaa vuoden 2020 alusta, Eläkeliiton Uudenmaan piiri vaatii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.