Arkeologeja auttava Säde, 89, oli tekemässä pommilöytöä – "Elämässä pitää olla jännitystä, ei siinä muuten olisi järkeä"

Harrastaja-arkeologi Säde Rantanen pohtii maastossa sitä, millaista ihmisten elämä on ennen ollut. Marleena Liikkanen

toimitus

Kun Säde Rantanen, 89, jäi eläkkeelle vuonna 1994, hän päätti aloittaa uuden harrastuksen. Mielenkiintoista puuhaa löytyi arkeologian parista.

Rantanen lähti mukaan Etelä-Karjalan arkeologian harrastajat Jatuli -yhdistykseen. Nykyisin yhdistyksessä on noin 60 jäsentä.

– Työurani aikana en ehtinyt arkeologiaa harrastaa. Olin kyllä jo kouluaikoina kiinnostunut historiasta, Rantanen kertoo.

Arkeologia on Suomessa vahvasti riippuvainen harrastajien panoksesta. Arkeologi Jan Fast on työskennellyt täysipäiväisesti arkeologian parissa yli 30 vuotta. Fast kiittää harrastajia merkittävästä työstä suomalaisen arkeologian hyväksi.

– Harrastajilla on valtavan suuri merkitys. Ilman harrastajia ja heidän löytämiään uusia kohteita olisimme Suomessa hirveän suurella takamatkalla. Olemme suuressa kiitollisuudenvelassa ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita alasta ja jaksavat katsoa omia lähialueitaan arkeologin silmin, Fast kertoo.

Rantanen on Jatulin iäkkäimpiä jäseniä. Mukana on kuitenkin myös työikäisiä ihmisiä, jotka osallistuvat kaivauksiin mahdollisuuksien mukaan.

Rantasen mielenkiintoisin löytö oli 1100-luvulle ajoitettu solki, joka löytyi Kauskilan Kappelinmäeltä Lappeenrannasta.

– Se oli vielä oikein hyväkuntoinen esine. Myöhemmin samalta paikalta löytyi myös neljä muuta solkea.

Muilamäen kaivauksilla lähellä Venäjän rajaa Rantanen oli paikalla, kun kaivajat törmäsivät sodanaikaisen palopommin jäänteisiin. Kaivauspaikan läheisyydessä näkyi myös itänaapurin valvontakameroita.

– Olihan se jännittävää. Maasta löytyi palopommin perä, ja rajavartiosto tuli sitten varmistamaan, ettei se ole vaarallinen. Mutta elämässä pitää olla jännitystä, eihän siinä muuten ole mitään järkeä, Rantanen toteaa.

Harrastaja-arkeologiset kaivaukset keskittyvät Suomessa kivikauteen, mutta kaivauksia järjestetään myös lähihistorian tutkimista varten.

– Aina ei ole kyse tuhansia vuosia vanhoista esineistä. Esimerkiksi Hangossa olemme tutkineet toisen maailmansodan aikaisia kohteita.

Lähihistorian kaivaukset vaikuttavat Fastin mukaan kiinnostavan ihmisiä jopa enemmän kuin kaukaisen menneisyyden tutkiminen.

– Kivikausi voi olla joillekin hiukan abstrakti käsite, Fast kertoo.

Myös rautakauteen keskittyviä kaivauksia järjestetään, mutta niissä kulut nousevat nopeasti hyvin suuriksi.

– Jos löydämme maasta rautaesineen, se pitää konservoida, jotta se säilyy. Kustannukset voivat olla tuhansia euroja esinettä kohden. Tutkimussuunnitelman täytyisi olla todella hyvä, ennen kuin voisimme lähteä tutkimaan rautakauden ajan kohteita, Fast sanoo.

Jatulin kaivaukset keskittyvät Kaakkois-Suomeen, mutta seura järjestää kaivausmatkoja myös Viroon ja Viipurin alueelle.

Harrastuksen myötä Säde Rantanen on päätynyt opiskelemaan arkeologiaa Helsingin kesäyliopistossa. Perusopinnot jäivät kuitenkin kesken, kun yliopisto ei enää järjestänyt kursseja.

– Minulla on puolikas appro tehtynä, mutta he eivät enää järjestäneet tenttejä yliopistolla. En minä tässä iässä enää sillä arvosanalla mitään tee, mutta onhan se vähän harmi, Rantanen sanoo.

Mitä arkeologi sitten miettii, kun hän etsii maastosta esineitä tai rakennelmia vuosisatojen tai -tuhansien takaa?

– Itse pohdin sitä, millaista ihmisten elämä on ollut silloin kauan sitten. Jos sattuu esimerkiksi löytämään maastosta pienen piikappaleen, on jännittävää pohtia, mitä sillä on aikoinaan tehty, Rantanen kertoo.

Fast on samoilla linjoilla.

– Kyllä se on se löytämisen ilo. Tilanne voi muuttua ihan sekunnissa. Viimeksi eilen löytyi kivikirveen pala, Fast toteaa.

Kirjoittaja: Jaakko Kinnunen

Löydöt

Tunnetulla kiinteällä muinaisjäännöksellä ja sen suoja-alueella ei saa kaivaa maata ilman muinaismuistolain perusteella myönnettyä lupaa.

Kiinteä muinaisjäännös on rakenne, joka on syntynyt muinaisen ihmisen toiminnasta.

Jos löydät maastosta ennestään tuntemattoman kiinteän muinaisjäännöksen tai sellaiseksi arvioimasi kohteen, lopeta maan kaivaminen ja muu toiminta heti. Ilmoita löydöstä Museovirastolle tai maakuntamuseoon.

Jos löydät maasta esineen, jonka epäilet olevan vähintään sata vuotta vanha, toimita esine sellaisenaan Museovirastolle. Ilmoita myös löytöpaikkatiedot.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.