Jälleen kajahtaa Karjalasta: Anni-Helena Rannalta ilmestyi viides runokirja

Vesa Valtonen

Anni-Helena Rannan viides runokirja Desanttienkel viime vuoden loppupuolella.

– Heti ku mie ala kirjoittaa karjalamurteel, mie muutu kokonaa toiseks ihmiseks. Syvämmee tulloo läikähys erlaista lämpöö ja äänki muuttuu, toteaa kirjailija.

Hänellä on ollut pitkään huoli karjalanmurteen häviämisestä.

– Evakkojen kieltä eri murteineen osasi ja käytti Kanta-Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä. Vielä 1940- ja 1950-luvuilla evakkojen lapset puhuivat vanhempiensa tavoin.

– Nyt viimeiset alkuperäiset evakot ja sotaveteraanit ovat niin vanhoja, että runsaan kymmenen vuoden kuluttua heitä ei ole juurikaan jäljellä.

Anni-Helena Ranta muistuttaa, että karjalainen murre on jäämässä vain kirjoihin, joita niitäkin on aika vähän.

Ranta kuuluu niihin harvoihin kirjailijoihin, jotka ovat julkaisseet karjalaisella murteella kokonaisia kirjoja viime vuosien aikana.

– Puhumattomuus tietämättömyys, huono itsetunto ja erilaisuuden lanaava ”yleissivistävä” koulu on hävittänyt karjalaislasten ja heidän lastensa taidot ja kytkökset esi-isien kulttuuriin ja kielee, Anni Helena Ranta kuvailee.

Ranta muistelee opiskeluaan Vihdin yhteiskoulussa.

– Täällä puhutaan kirjakieltä, tämä on sivistävä koulu, jyrisi matematiikan opettaja Sylvi Forsten ajaessaan oppilaita välitunnilla pihalle.

– Jopa loistava, legendaarinen äidinkielen opettajamme ja luokanvalvojamme Heljä Sole hehkutti 1960-luvulla kauniisti murteiden merkitystä suomenkielen elävyydelle, mutta yhtä ainutta murretehtävää emme saaneet kahdeksan vuoden aikana, Anni-Helena Ranta huomauttaa.

– Sekin huomioon ottaen, että alun perin 42 oppilaasta oli lähes kolme neljäsosaa siirtokarjalaisten lapsia, jotka tulivat Vanjärveltä, Nummelasta, Olkkalasta, Jokikunnalta, Kirvelästä, Selistä ja Haimoosta.

– Pelkästään Herrakunnalla asui meitä karjalaisia 12 perhettä.

Anni-Helena Ranta on viimeiset viisi vuotta ollut kirjoittamassa Herrakunnan alueen historiaa, jonka nettiversio on lähes valmis.

Lukioaikana Anni-Helena Ranta harrasti murretaltiointia.

Siniseen ruutuvihkoon ilmestyi sanalistoja ja muistiinpanoja muun muassa hautaustavoista, kosioretkistä, vainajien valvojaisista, kekrijuhlista, ruokalajeista, vaatteista ja puhdetöistä.

Lukion opettajan työ Munkkiniemen yhteiskoulussa, ammattiyhdistysliike, kotiseututoiminta, lehtityö ja eri luottamustoimet veivät niin paljon aikaa, että vasta vuonna 1997 Anni-Helena Ranta lupautui toimittajaksi suureen teokseen ”Näin myö enne elettii”.

Kirjailijan omaan tarinaan ovat vaikuttaneet luonnollisestikin monet vanhempiensa kokemukset.

– Äiti kuljettu talvisodan jaloista ensi n lehmät kävellen Toijalaan.

– Myöhemmin hän meni siskonsa kanssa töihin saksalaisten johtamalle Kylmäkosken tehtaalle. Siellä töissä oli vain lapsia, vanhuksia ja sotavankeja,

– Kylmäkoskella tehtiin valmisparakkeja Saksaan. Ne kuljetettiin junalla Hankoon ja sitten laivattiin Saksaan. Mitä ilmeisimmin niistä tuli parakkeja keskitysleireille. Parakkeja oli tuhansia, Anni-Helena Ranta kertoo.

– Toinen tuotantolinja oli ruumisarkut, joihin lapset laittoivat kuolinpaidan ja paperityynyn ja sitten naulasivat kiinni, kirjailija kertoo äitinsä kokemuksista.

– Evakkolasten elämää varjostivat osattomuus, turvattomuus, vanhempien ristiriidat, saman katon alla asuneet lukemattomat kulkurit ja sukulaiset, jotka etsivät paikkaansa sodan jälkeisessä Suomessa, Ranta taustoittaa.

– Piti olla nöyrä, sisukas, sisukas ja pärjäävä. Ja myöhä oltii just sitä!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Nummelan keskustassa asfaltoidaan Vihdintietä ensi yönä
  2. Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola julkisti talouden laajan tasapainottamisohjelman – lakkautuslistalla ovat muun muassa Vanjärven päiväkoti, Vihtijärven koulu ja kirjastoauto
  3. DC-3 houkutteli kentälle suuret joukot kiinnostuneita – Nummelan lentokenttä on 80-vuotias
  4. Vihti Racen seikkailusarjan nopein joukkue selvitti rastit 2,5 tunnissa
  5. Ajoneuvotekniikkaa esitellään elokuussa Nummelan lentokentällä kerran viikossa – autonostalgia herkistää tiistaisin
  6. Asiantuntijan mukaan lapsen ylivilkkauden takana voikin olla heikentynyt näkö – "Runsas ruutuaika rasittaa silmiä"
  7. Miten puhua nuorelle koronaviruksesta? MLL neuvoo vanhempia olemaan rohkaisevia, mutta realistisia – ja muistuttamaan koulujen ohjeiden noudattamisesta
  8. Pääkirjoitus: Talous vaatii kovia otteita
  9. USU: Taloyhtiön yhtiökokous voi olla koronalinko – "Kokouspaikaksi ei sovi pieni harrastetila"
  10. Hus: Koronavirusnäytteiden tutkiminen ruuhkautui, asiakkaiden on varauduttava useiden päivien viiveisiin
  11. Alaikäiset pojat tehtailivat useita miljoonia tietomurtoja – hyödyt jäivät vähäisiksi, mutta seuraukset voivat olla kovat
  12. Sienimyrkytys vie kymmeniä sairaalaan vuodessa – Myrkytystietokeskukseenkin tulee sienistä satoja puheluja
  13. Etäopetus innosti opettajia: Digitaidot kehittyivät ja uusia oppeja viedään nyt lähiopetukseenkin
  14. Etätyöt ja etäkokoukset nostivat kodintekniikan kauppaa, erityisesti kuulokkeiden myynti kasvoi hurjasti
  15. Tuore tutkimus: Lukio vetää ylivoimaisesti eniten peruskoulun jälkeen, ammatillisista oppilaitoksista monella on edelleen stereotyyppinen mielikuva

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.