Terapeutti peilaa ympäröivää yhteiskuntaa

Heikki Lindfors Mari Vainio

toimitus

Heikki Lindforsin omat juuret nousevat vihtiläisyydestä.

– 1950 ja 1960-luvun Nummela on kasvumaisemaani, sanoo nykyisen Karhumäenpolun toisella puolella asunut Lindfors.

– Nummela oli silloin pieni, turvallinen kylä elää ja kasvaa.

Vastapäätä kotitaloa oli nyt jo purettu ns. puukoulu. Takana aukeni metsäinen harju ja sen yllä lentokenttä.

– Metsään pikkupojat kaivoivat kuoppia ja rakensivat majoja. Lentokentällä kiinnostivat lentokoneet.

Toinen tärkeä paikka oli läheinen koulunpiha, jossa leikittiin ja temmellettiin yhdessä.

Kansakoulua Lindfors kävi kotitalon naapurissa ja lähti sen jälkeen Lohjalle oppikouluun ja sieltä Lohjan lyseoon.

Jo lukioaikana nuorukainen kiinnostui kristillisestä uskosta ja seurakunnan toiminnasta.

– Vaikka olin matemaattisesti lahjakas tunsin vetoa kirkon työhön.

Rippikoulu ja sen jälkeinen seurakunnan nuorisotyö rakensivat pohjaa tulevaisuuden suunnitelmille. Vivamo ja nummelalaisen Heikko Louhen kotitalon alakerrassa Lindforsin vetämä jengikerho viitoittivat tietä eteenpäin.

– Pappisurani lähti hengellisistä lähtökohdista, mutta tänä päivänä näen papin työn vahvasti palveluammattina, ihmisten hyväksi tehtävänä työnä.

Lindfors pohtii ihmisten valmiutta kohdata seurakuntansa paimen. Askel yhteydenottoon tuntuu välillä olevan turhan suuri.

– Tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa 40 prosenttia ihmisistä ottaisi ongelmatilanteessa ensisijaisesti yhteyttä pappiin. Suomessa vain 4 prosenttia tekisi niin. Lähinnä pappi kohdataan perhejuhlissa.

Omaa uraansa Lindfors kuvaa epätavalliseksi.

– Olin opintojeni loppuvaiheessa Järvenpään sosiaalisairaalassa sairaalateologin tehtävissä. Sitä kautta elämä vei valmistumisen jälkeen Uudenkaupungin seurakunnan sairaalapapin työhön kahdeksaksi vuodeksi.

– Uudessakaupungissa oli viisisataapaikkainen psykiatrinen sairaala, aluesairaala, vanhainkoti, terveyskeskus ja palveleva puhelin.

Tehtävään kuului myös perheneuvontatyötä, joka osaltaan kantoi uran suuntaa eteenpäin.

Sairaalapapin työhön johdattajana Lindfors näkee mm. vapaaehtoistyön Helsingin Snellmaninkadulla, jossa hän 1970- luvun ”suurina huumevuosina” toimi ryhmänohjaajana.

Suurimman osan työvuosistaan nyt jo eläkkeellä oleva Lindfors teki Espoon seurakuntayhtymän korkeakoulupappina, Otaniemen teekkarikylässä.

– Pidin työstäni. Teekkarikylässä oli paljon häitä ja kasteita, ja joka sunnuntainen jumalanpalvelus.

Lindfors kertoo tekevänsä mielellään työtä ihmisten arjen kysymysten parissa. Hän toimii eläkkeelläkin pari- ja perheterapeuttina yksityisen vastaanottonsa kautta.

Ihmisyydestä keskustellessamme Lindfors mainitsee hätkähdyttävimpänä huomionaan sen kuinka ihmisten käsittelemät asiat ovat jatkuvasti hyvin samanlaisia.

Asiat ovat jatkuvasti hyvin samanlaisia.

Terapeutti mainitsee neljä peruspelkoa, jotka ihmisiä yleensä kahlitsevat: pystynkö rakastamaan, olenko rakastamisen arvoinen, otetaanko minut vakavasti, mitä jos ihmiset tuntisivat sisäiset salaisuuteni.

– Näitä teemoja sivuavia kysymyksiä käsittelevät kaikki, niin psykiatrisen sairaalan potilaat, tekniikan opiskelijat kuin pariskunnatkin.

Nyky-yhteiskunta vaatii vahvuutta. Elämää helpottaa ymmärrys siitä, ettei kukaan meistä ole raudasta tehty. Jokaisen mieli voi murtua.

Vuonna 2002 Lindfors päätti työnsä Otaniemessä.

– Opiskelijat olivat jatkuvasti nuorempia. Tuntui, että parinkymmenen vuoden jälkeen oli aika mennä tehtävissä eteenpäin.

Lindfors kouluttautui pari- ja perheterapeutiksi, vaativan erityistason psykoterapeutiksi. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi yksitoista vuotta Lohjalla perheasiainneuvottelukeskuksen johtajana.

Terapeutin työ peilaa yhteiskunnan tilaa.

– Tänä päivänä työn ja perheen yhteensovittaminen tuntuu olevan suuri haaste varsinkin perheissä, joissa on pieniä lapsia.

– 1990- luvun laman alkaessa ajateltiin lisätä työtahtia ja palata sitten entiseen. Sitä paluuta ei vielä ole ollut näköpiirissä. Tahti tuntuu vain kovenevan koko ajan.

Lindfors mainitsee varsinkin toimihenkilöt, ihmiset, joilla ei ole selvää työaikaa. Työtunnit jatkuvat nykytekniikan myötä vielä kotonakin. Selvää rajaa työn ja vapaa- ajan välillä ei enää ole.

– Työhön pitäisi saada aikaa myös ns. ”sinisille hetkille”, jolloin ainakin kuvaannollisesti voisi heittää jalat pöydälle ja olla vain. Uudet ideat syntyvät levossa, silloin kun saa ottaa rennosti.

Omalla vapaa-ajallaan Lindfors uppoutuu kirjojen maailmaan ja osallistuu yhdistystoimintaan. Vanhaan harrastukseensa, sukututkimukseen on nyt eläkkeellä enemmän aikaa. Koti- Nummelan yhtenä uutena vetäjänä hän palaa juurilleen, kotipitäjänsä muistoihin.

– Nummelasta on tullut monille iso Helsinkiä ympäröivä lähiö, jossa ihmiset eivät enää tunne toisiaan.

– On tärkeää muistaa ja muistella. Toivon, että myös uudet nummelalaiset tutustuvat kylään ja juurtuvat uuteen asuinpaikkaansa. Koti- Nummelan kokouksiin ovat kaikki tervetulleita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Nummelan keskustassa asfaltoidaan Vihdintietä ensi yönä
  2. Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola julkisti talouden laajan tasapainottamisohjelman – lakkautuslistalla ovat muun muassa Vanjärven päiväkoti, Vihtijärven koulu ja kirjastoauto
  3. DC-3 houkutteli kentälle suuret joukot kiinnostuneita – Nummelan lentokenttä on 80-vuotias
  4. Vihti Racen seikkailusarjan nopein joukkue selvitti rastit 2,5 tunnissa
  5. Ajoneuvotekniikkaa esitellään elokuussa Nummelan lentokentällä kerran viikossa – autonostalgia herkistää tiistaisin
  6. Asiantuntijan mukaan lapsen ylivilkkauden takana voikin olla heikentynyt näkö – "Runsas ruutuaika rasittaa silmiä"
  7. Miten puhua nuorelle koronaviruksesta? MLL neuvoo vanhempia olemaan rohkaisevia, mutta realistisia – ja muistuttamaan koulujen ohjeiden noudattamisesta
  8. Pääkirjoitus: Talous vaatii kovia otteita
  9. USU: Taloyhtiön yhtiökokous voi olla koronalinko – "Kokouspaikaksi ei sovi pieni harrastetila"
  10. Hus: Koronavirusnäytteiden tutkiminen ruuhkautui, asiakkaiden on varauduttava useiden päivien viiveisiin
  11. Alaikäiset pojat tehtailivat useita miljoonia tietomurtoja – hyödyt jäivät vähäisiksi, mutta seuraukset voivat olla kovat
  12. Sienimyrkytys vie kymmeniä sairaalaan vuodessa – Myrkytystietokeskukseenkin tulee sienistä satoja puheluja
  13. Etäopetus innosti opettajia: Digitaidot kehittyivät ja uusia oppeja viedään nyt lähiopetukseenkin
  14. Etätyöt ja etäkokoukset nostivat kodintekniikan kauppaa, erityisesti kuulokkeiden myynti kasvoi hurjasti
  15. Tuore tutkimus: Lukio vetää ylivoimaisesti eniten peruskoulun jälkeen, ammatillisista oppilaitoksista monella on edelleen stereotyyppinen mielikuva

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.