Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola: "Odotteluun ei ole enää varaa"

Viime viikolla valmistuneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuslaskelmien mukaan Länsi-Uudenmaan alueen runsaat 462 000 asukasta kuuluvat lähitulevaisuudessa hyvinvointialueeseen, jolla valtionrahoitus vähenee. Vesa Valtonen

Vihdin kunnan ensi vuoden talousarviota ja vuoteen 2023 ulottuvaa taloussuunnitelmaa leimaa vahvasti panostaminen koronan jälkeiseen aikaan.

Kunnanjohtaja Erkki Eerolan talousesityksessä on merkittäviä investointeja, joita luonnehditaan edellytyksiksi tulevien vuosien väestönkasvulle.

Keskiössä on kunnan strategian toteuttaminen ja kunnan toiminnan vakauttaminen mittavalla sopeutusohjelmalla.

Eerola esittelee lähivuosien yleisiä talousnäkymiä ja tähdentää, että talouden tasapainottamisen odotteluun ei ole aikaa eikä varaa.

Talouden tasapainolla turvataan kunnanjohtajan mielestä kuntalaisten palvelut tulevaisuudessa. Palvelujen tarpeet kasvavat väestön ikääntyessä.

Vihtiläisistä on 65 vuotta täyttäneitä 19,4 prosenttia, 5 650 vihtiläistä. Määrä on noussut vuodella 201:llä.

Työikäisiä vihtiläisiä on 15 138. Se on 51,9 prosenttia vihtiläisistä. Alle 24-vuotiaita Vihdissä on nyt 8 370. Se on 28,7 prosenttia vihtiläisistä. Nuorten määrä on vähentynyt vuodessa 177:llä.

Viime viikolla valmistuneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuslaskelmien mukaan Länsi-Uudenmaan alueen runsaat 462 000 asukasta kuuluvat lähitulevaisuudessa hyvinvointialueeseen, jolla valtionrahoitus vähenee.

Muutos on alustavien laskelmien mukaan jopa 73,8 miljoonaa euroa, mutta tasauksen jälkeenkin vielä 46,4 miljoonaa euroa.

Kuntien välillä on kuitenkin alueella suuriakin eroja.

Eerola esittelee laskelmia, joiden mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue heikentäisi talouden tasapainoa Kauniaisissa, Espoossa, Siuntiossa, Inkoossa, Kirkkonummella ja Lohjalla.

– Alueen muiden kuntien eli Vihdin, Raaseporin, Karkkilan ja Hangon taloutta uudistus vahvistaisi yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla. Näissä kunnissa on 74 000 asukasta.

Kunnanjohtaja huomauttaa, että tammi-huhtikuussa Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa olivat tarvevakioidut sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenot 44 suurimman kunnan ja kahdeksan kuntayhtymän joukossa kuudenneksi korkeimmat.

Samalla Eerola kiittää Karviaisen johtoa toimista, joiden avulla käännös parempaan on alkanut.

Korona ratkaisee talousasioissa paljon, mutta Erkki Eerola näkee jo valonpilkahduksia.

– Kuntiin tuli elokuussa kirje, jonka mukaan valtio korvaa korona vaikutuksia. Saanemme lähiaikoina siitä tarkempaa tietoa.

Vihdin kunta haki harkinnanvaraista valtion tukea neljä miljoonaa euroa. Sen kohtalosta ei vielä ole tietoa.

Eerola toteaa samalla, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuluvan vuoden tulos on kuntien talouden kannalta ennakoitua parempi, sillä HUS ei vielä ole ennakoinut talousennusteessaan valtiolta tulevaa tukea.

Avainlukuja

Kunnanjohtaja Erkki Eerola budjettiesitys vuodelle 2021 perustuu nykyiseen tuloveroprosenttiin 20,5.

Toimintakate ensi vuonna olisi 152,1 miljoonaa euroa.

Alijäämäksi ennakoidaan tässä vaiheessa vajaat miljoona euroa.

Ennuste kuluvan vuoden alijäämäksi on nyt 3,2 miljoonaa euroa.

Investointeihin budjettiesityksessä ensi vuodelle on 17,3 miljoonaa euroa.

Vihdin kuluvan vuoden investoinnit ovat 12,8 miljoonaa euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut