Kunnanjohtaja Erkki Eerolan ensi vuoden talousarvion pohjautui muun muassa kiinteistöverojen korottamiseen niin, että tuotto olisi runsaat 2,1 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna.
Kunnanhallituksessa kiinteistöverojen korottaminen ensi vuodelle kaatui, sillä hallitus ei äänestyksen 6-3 tuloksena esitä marraskuun yhdeksäntenä päivä kokoontuvalle kunnanvaltuustolle kiinteistöverojen korottamista.
Kunnanhallituksen tiistaisessa kokouksessa Tapio Karjalainen esitti Varpu-Leena Malmgrenin kannattamana, että kiinteistöveroprosentit säilytetään ensi vuonna vuoden 2020 tasolla.
Äänestyksessä heidän kannallaan olivat myös Tuija Sundberg, Sari Metsäkivi, Veli-Matti Laitinen ja Kari Viherkanto.
Kunnanjohtaja Erkki Eerolan esitystä kiinteistöverojen korottamiseksi ensi vuodelle kannattivat äänestyksessä Anu Rajajärvi, Olli Ikonen ja Olli Pekka Hatanpää.
Kunnanjohtaja esitti yleisen kiinteistöveroprosentin nostamista 0,95 prosentista 1,30 prosenttiin, vakituisten asuinrakennusten veroprosentin nostoa 0,45 prosentista 0,55 prosenttiin, muiden asuinrakennusten veroprosentin nostoa 1,00 prosentista 1,30 prosenttiin sekä rakentamattomanrakennuspaikan veroprosentin nostoa 4,00 prosentista 4,30 prosenttiin.
Korotusten yhteisvaikutus olisi näiden korotusten tuloksena ensi vuonna runsaat 2,1 miljoonaa euroa.
Laskelmien mukaan kunta saisi näiden korotusten jälkeen kiinteistöverojen tilityksiä ensi vuonna runsaat 9,5 miljoonaa euroa kun mukaan lasketaan kiinteistöveroselvityksen tuoma noin 100 000 euron verotuotto.
Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin.
Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit ovat ensi vuonna :yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93-2,00, vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,41-1,00, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,93-2,00.
Kiinteistöverolain mukaan rakentamattomalle rakennustontille korotettu veroprosentti on vähintään 2,00 prosenttia, mutta enintään 6,00 prosenttia.
Poiketen siitä, mitä kiinteistöverolaissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järven pään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.
Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00.