Talo tammen katveessa – Omid ja Sophia Rokhsatzadeh muuttivat Helsingistä Haimooseen, kerrostalokaksiosta maatilalle

Vuosia sitten Omid Rokhsatzadeh sanoi leikillään vaimolleen Sophialle, että kun pariskunta joskus ostaisi oman asunnon, olisi se maatila, jonka pihassa kasvaisi suuri tammi.

Siitä on nyt koko lailla vuosi, kun Omid ja Sophia Rokhsatzadeh kävivät katsomassa Haimoossa Lehtilän tilaa.

– Halusimme löytää sellaisen paikan, johon ihastumme ja jossa haluamme elää loppuelämän, Omid sanoo.

Ja Haimoossa he ihastuivat. Kun Omid ja Sophia ajoivat pihaan, näkivät he ympäröivät pellot, vanhat omenapuut, valkoisen talon – ja sen takana kasvavan mahtavan tammen.

Jo myynti-ilmoituksesta he olivat kuvista yrittäneet saada selkoa, mikä puu pihassa kasvoi. Oliko se vaahtera? Vai olisiko se sittenkin tammi?

– Katsottiin jo kuvista, että nyt on riski, että ei ole enää paluuta, Sophia hymyilee.

Marraskuussa pariskunta päätti ostaa tilan. Se on kumpaisellekin ensimmäinen omistusasunto.

– Tiedostamme, että tämä ei ole mikään sijoitusasunto. Tämä on koti, Omid Rokhsatzadeh sanoo.

Ennen Haimooseen muuttoaan Omidin ja Sophian perhe asui kaksiossa Helsingin Malminkartanossa. Kaupunkielämä vaihtui 1800-luvulla rakennettuun taloon, ulkorakennuksiin ja liki kaksi ja puoli hehtaaria käsittävään maa-alaan.

– Muuton taustalla oli se, että haluaisimme kasvattaa jonkin verran omaa ruokaamme, Sophia kertoo.

– Sophian innoittamana on päädytty askel askeleelta kohti terveellisempää elämäntapaa ja isompaa omavaraisuutta. Tila on osa meidän tulevaisuuden ideologiaa, Omid jatkaa.

Sophia opiskelee parhaillaan luomulinjalla puutarha-alaa Keudassa Mäntsälässä. Lisäksi hän opiskelee luontaishoitajaksi Malmilla AK Luontaisterapiaopistolla.

– Kunhan valmistun koulusta, haluamme aloittaa penkkiviljelyn. Nyt vasta opetellaan, meillä on pari palstaa itsellä, Sophia sanoo.

Pariskunta sanoo olevansa vasta matkansa alussa. Mikään kiire heillä ei ole.

– Sophialla on tapana sanoa, että meillä on koko elämä aikaa. Niin meillä onkin, Omid toteaa.

Omid Rokhsatzadeh käy vielä palkkatöissä it-alalla, mutta tulevaisuudessa pariskunta suunnittelee ryhtyvänsä täyspäiväisiksi luomuviljelijöiksi. Ajatus on kuitenkin ensin kasvattaa itselle hyvää, puhdasta ruokaa.

– Haluamme lapsille opettaa, mistä ruoka tulee, Sophia miettii.

– Hienoa, että asumme Suomessa ja meillä on luonto aina lähellä, kaupungissakin, sanoo Omid, joka itse on tullut Suomeen Iranista toukokuussa vuonna 1990. Omid on asunut Suomessa lapsesta lähtien ja kertoo näkevänsä unensakin suomeksi. Lapsille hän puhuu kuitenkin persiaa. Sophia puolestaan puhuu heille äidinkieltään ruotsia.

– Olemme monikulttuurinen perhe, Rokhsatzadehit hymyilevät.

Perheeseen kuuluu kaksi lasta: loppuvuodesta kolme täyttävä päiväkotilainen ja Omidin edellisestä liitosta seitsemänvuotias koululainen, joka asuu vuoroviikoin isällään ja äidillään. Kolmatta lasta odotetaan syntyväksi vuoden lopulla.

Perheen lapset ovat edelleen koulussa ja päiväkodissa Helsingissä, ja Omid kuljettaa heitä töihin mennessään. Haimooseen muuttamista mietittiin pitkään juuri lasten takia.

– Pitkään mietimme matkoja ja kulkemista. Paikka antaa kuitenkin paljon muuta kompensaatioksi, Omid sanoo.

Pihamaata kuopsuttelee viisi piikkiöläistä maatiaiskanaa. Superleppoisaksi herrasmieheksi osoittautunut kukko vartioi katrastaan.

– Nyt tämä on oikea maatila: pelto on, kanat on, kaksi kissaa, Omid myhäilee. Sophia suunnittele vielä vuohen hankkimista – ja naurahtaa, että aasikin olisi haaveissa.

Sophia kertoo asuneensa talleilla koko lapsuutensa ja nuoruutensa. Pariskunnalla on ystäviä, joilla on maatila. Lisäksi Sophia ja Omid ovat lukeneet paljon maanviljelystä ja katselleet nykyaikaiseen tapaan Youtube-videoita.

– Maalla asuminen ei ole varsinaisesti yllättänyt, meillä oli selkeä kuva, millaista tämä on, Omid sanookin mutta lisää: – Meillä on kyllä vielä kuherruskuukausi menossa tämän kanssa.

Sophia kertoo positiivisia yllätyksiä tulleen erilaisista kasveista.

– Oli kiva keväällä seurata, mitä kaikkea täältä löytyykään.

Omid sanoo olevansa käytännönläheinen ja kätevä käsistään. Kaikkea hänkään ei kuitenkaan lähde itse kokeilemaan, joten esimerkiksi muuraaminen sai jäädä ammattimiehelle. Muurarista hän kyseli suosituksia kylän Facebook-ryhmässä.

– Tässä on meille oppimista: kaupunkilainen ei olisi pimputtanut naapurin ovikelloa ja kysynyt, että pystyttekö suosittelemaan työntekijää, Omid miettii.

Molemmat sanovat, että kylällä on hyvä henki ja uusille tulokkaille on oltu ystävällisiä. Lähiasukkaisiin Rokhsatzadehit ovat tutustuneet etenkin mehuaseman kautta: talon ja tontin lisäksi pariskunta osti nimittäin edellisiltä omistajilta mehuaseman koneet. Asiakkaat ovat kertoneet pariskunnalle mehuaseman laitteiden historiasta ja myös niiden toiminnasta.

– Se on sellaista yhteisöllisyyttä, mistä tykkäämme, Omid sanoo.

Yritykselle he antoivat itseironisen nimen: Vilken Jävla Cirkus Oy.

– Se kuvastaa meidän elämää hyvällä tavalla, Sophia nauraa. – Paljon on jonglöörin palloja ilmassa, mutta osataan ottaa asia kerrallaan.

– Meidän yhteinen taival on ollut yhtä seikkailua, Omid jatkaa. Seikkailuun he ovat valmiita tästedeskin. – Otetaan elämä vastaan sellaisena kuin se tulee.