Poliisi tiedotti lauantaina pidättäytyvänsä toistaiseksi turvapaikanhakijoiden palautuksista Irakiin. Ennen päätöstä asiasta keskustelivat sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen
Käytännössä päätös tarkoittaa aikalisää kaikkiin poliisin täytäntöön panemiin turvapaikanhakijoiden palautuksiin, joiden kohdemaana on Irak.
Poliisin mukaan väliaikainen päätös juontuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksestä, jossa Suomen katsottiin rikkoneen kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.
Tuomio tuli tapauksesta, jossa Suomi palautti Irakiin miehen, joka tapettiin pian paluunsa jälkeen. Mies oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta palasi kotimaahansa vapaaehtoisesti.
Poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta pitää tapausta erityisen valitettavana. Hän näkee EIT:n huomautuksen vakavana, vaikka se ei suoranaisesti koskenut poliisin toimintaa.
– Poliisi on kuitenkin täytäntöönpanoviranomaisena viime kädessä velvollinen varmistamaan, ettei palautuskieltoa rikota. Se on ihan perustyötämme, Poutanen sanoo.
Poliisitarkastaja tarkentaa Irakiin suuntautuvissa pakkopalautuksissa nyt otetun aikalisän koskevan kaikkia turvapaikkaprosessissa palautuspäätöksen saaneita henkilöitä.
Sen sijaan keskeytys ei koske rikosperusteisia palautuksia, vaan ne jatkuvat tarvittaessa edelleen.
– Jos Suomessa oleskeleva irakilainen tekee rikoksen ja hänet karkotetaan rikoksen perusteella, palautusprosessi voidaan käynnistää normaaliin tapaan, Poutanen selventää tilannetta.
– Turvapaikan hakeminen ei yksin suojaa henkilöä rikosperusteiselta palautukselta.
Suomen ottama aikalisä on omin voimin päätetty, maan sisäinen asia.
Yleisesti palauttamiskiellosta on sitovat säännökset useassa kansainvälisessä sopimuksessa, EU-lainsäädännössä sekä Suomen kansallisessa lainsäädännössä.
Palautuskielto määrää, että ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Se koskee myös rikollisia.
Tänä vuonna poliisi on pakkopalauttanut Irakiin 46 henkilöä, joista saatettuna palautettiin 17. Poutanen kertoo saattajia olevan yleensä 2–4.
Erityisen hankalien palautettavien kohdalla poliisi turvautuu yksityiskoneisiin.
– Niitä on tarvittu turvallisuussyistä, mutta harvoin. Erityiset tilauslennot pyritään toteuttamaan niin, että siellä on monta palautettavaa ja joskus myös monesta maasta, Poutanen sanoo.
Tilauslennot maksaa joko Suomen valtio tai EU-maiden yhteinen rajaturvallisuusvirasto Frontex.
Viime vuonna poliisi palautti Suomesta kotimaahansa noin 2 500 henkilöä sataan eri maahan. Heistä noin 500 henkilöä palautettiin saattajien toimesta.
Poliisi ei ole kirjannut erikseen rikollisten osuutta palautuksissa. Poliisitarkastaja Poutasen karkea arvio on, että noin puolet palautuksista on rikosperusteisia.
Vapaaehtoisesti Irakiin on palannut avustettuna kuluvan vuoden aikana Suomesta 176 henkilöä, ja viime vuonna yhteensä 449. Heidän paluunsa organisoi Maahanmuuttovirasto ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Nyt ilmoitettu tauko ei ole ensimmäinen laatuaan.
Suomen maasta poistamiset Irakiin olivat edellisen kerran tauolla viime syksynä, koska Irak ei suostunut ottamaan vastaan poliisin palauttamia henkilöitä.
– Poliisin eteen on tullut joitain kertoja tilanne, jossa palautuksen kohdemaa ei ole ottanut vastaan palautettavaa, jolloin poliisi on joutunut palaamaan takaisin Suomeen yhdessä palautettavan kanssa, Poutanen sanoo.
Vastahakoisissa palautusmaissa yhteistyöhalukkuutta ei ole. Suomen poliisi ei esimerkiksi saa paikallisilta viranomaisilta tarvitsemiaan asiakirjoja, tai lentokoneelle ei anneta laskeutumislupaa.
Poliisitarkastaja Poutanen painottaa, että nyt otettu aikalisä on väliaikainen ja koskee vain maasta poistamisten täytäntöönpanoa Irakin osalta.
Poliisi odottaa saavansa lisätietoa siitä, miten palautuspäätöksiä tekevät viranomaiset reagoivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökseen.
– Vasta sen jälkeen teemme päätöksiä maasta poistamisten mahdollisesta jatkamisesta, Poutanen avaa tehtyä linjausta.