Helsinki-Vantaan lentoasemalla sattui 18. tammikuuta vaaratilanne, jossa kiitotielle laskeutui Turkish Airlinesin lento ja puolitoista minuuttia sen jälkeen Norwegianin Air Internationalin lento.
Vaaratilanne aiheutui, kun Turkish Airlinesin kone hidasti vauhtiaan kiitotiellä keskimääräistä enemmän eikä lennonjohdossa ollut varmuutta, liikkuuko kone lainkaan. Siksi lennonjohto määräsi seuraavaksi laskeutuvan Norwegianin tekemään ylösvedon.
Ylösvetokäsky jäi kuitenkiin laskeutuvalle koneelle erittäin myöhäiseen vaiheeseen eivätkä lentäjät kuulleet käskyä ohjaamon voimakkaan automaattiäänen vuoksi. Kiitotie myös näytti laskeutuvan koneen näkökulmasta olevan vapaa ja lentäjät keskittyivät turvalliseen laskuun.
Laskeutuva kone ei tehnyt ylösvetoa, vaan laskeutui normaalisti, ja poistui kiitotieltä samaa reittiä kuin edellinen kone. Liikennetilanne oli ajankohtaan nähden normaali ja näkyvyys oli hyvä.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on nyt saanut tapauksen tutkinnan valmiiksi. Se antaa vastaavanlaisten vaaratilanteiden ehkäisemiseksi joitakin turvallisuussuositusta, kuten sen, että lennonjohtajan on seurattava aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja annettava ylösvetokäsky riittävän aikaisin. Lentokoneen on myös toteutettava annettu käsky.
Otkes suosittaa, että lennonjohtopalvelua tarjoavat toimijat kiinnittävät huomiota lennonjohtajien äänenkäyttöön ja siihen, millä äänensävyllä ja -voimakkuudella kriittiset käskyt annetaan. Asiasta pitää kirjata selvät ohjeet, ja se on otettava huomioon lennonjohtajien koulutuksessa ja työpaikkaperehdytyksessä.
Otkesin tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta toteaa tiedotteessa, että edellä laskeutuneen koneen jälkeistä kiitotien vapautumista koskevaa ohjetta tulkitaan suomalaisessa lennonjohtajayhteisössä eri tavoin. Kotiranta korostaa, että turvallisuusjohtamisen yleisperiaatteiden mukaan ohjeiden ja käytännön toiminnan välillä ei saa olla ristiriitaa. Ohjeistusten tulisi ehdottomasti olla yhteneviä.