Nummelalainen uintivalmentaja Esa Sievinen on sanojensa mittainen mies. Sievinen kertoi 60-vuotishaastattelussaan vuonna 2010, että aikoo jatkaa valmentamista vielä kymmenen vuotta, jos vain pysyy terveenä.
– Olenks mä niin sanonut? Sievinen kysyy ja nauraa.
– Eiks ole aika hyvin, mies virnistää.
Istumme Sievisen kotona Nummelassa. Esa Sievinen täyttää keskiviikkona 70 vuotta. Hän on ilmoittanut, että lopettaa valmentamisen, ja aikoo myös pysyä päätöksessään.
Tuleeko valmentamista ikävä?
– Kyllä tulee. Olen tehnyt surutyötä ja teen yhä. Mutta nyt on minun aikani, mies miettii.
Olin kymmenvuotias ja tiesin omasta mielestäni ihan kaiken .
Esa Sievisestä ei voi kirjoittaa puhumatta Jani Sievisestä, jonka Esa-isä valmensi uintimaailman huipulle 90-luvulla. Vuosikymmeniin on mahtunut valtava määrä työtä.
– Yhteensä 39 arvokisamitalia, Sievinen summaa saavutuksensa valmentajana.
– Kaikki mitalit eivät ole Janin, vaan mukana on myös kaksi muuta uimaria, Manu Mäntymäki ja Nea-Amanda Heinola.
Esa Sievinen tuli tunnetuksi erittäin määrätietoisena valmentajana. Yhtä voitonnälkäinen oli valmennettava Jani.
Valmentamisen Sievinen aloitti jo vuonna 78, jolloin Jani oli vasta neljävuotias. Kiinnostus valmentamiseen oli alkanut kuitenkin itää paljon aiemmin.
– Isäni oli Nummelan Kisaajien sihteeri-valmentaja. Olin nuori poika, ja kun aina sunnuntaisin yleisurheiluporukka kokoontui meillä, istuin mukana ja tietysti nielin kaiken valmennusopin mitä vain sain. Olin kymmenvuotias ja tiesin omasta mielestäni ihan kaiken, Sievinen nauraa.
Sievisten määrätietoisuudesta jotain kertoo parin normaali harjoitteluarki Janin ollessa kahdeksanvuotias. Sievinen oli vielä silloin töissä puuseppänä Postissa.
– Herätys oli klo 04. Lähdimme kävelemään uimahallille. Treenasimme siellä tunnin, sitten aamupalalle, ja klo 5.45 lähdettiin takaisin kotiin. Minä lähdin Postiin Helsinkiin töihin klo 6.15. Siellä tein täydet tunnit puusepän hommia, tulin kotiin, join kupin kahvia ja lähdettiin Janin kanssa uimahalliin. Kotona olimme klo 19.30. Maanantaista sunnuntaihin, ei ollut ainuttakaan vapaapäivää, ei kesälläkään.
Sieviset tiesivät, että huipulle ei ole oikotietä.
– Sanoin Janille aina, että Amerikassa on ihan sama vesi kuin täällä. Kaikki on kiinni meistä itsestämme, teemme töitä ja uskomme omaamme. Matkalla tuli arvosteluakin; sanottiin, ettei suomalainen voi pärjätä näin kovassa lajissa, mutta ei me välitetty siitä.
Sievisen mielestä kaksikolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin menestyä.
– Kaikkeahan voi puhua, mutta jos puhuu, myös teot pitää olla samalla tasolla. Jani ei valittanut koskaan.
Jani Sievinen oli neljä vuotta voittamaton altaassa. Kaksikon uran kovin takaisku oli Atlantan olympialaisissa 1996. Kaikki pitivät itsestään selvänä, että Jani ui olympiakultaa päämatkallaan 200 metrin sekauinnissa.
Jani oli voittanut päämatkallaan 39 kilpailua peräkkäin. Atlantassa voittoon kauhoi Unkarin Attila Czene, Jani Sievisen oli tyytyminen olympiahopeaan.
– Kyllä se aikansa harmitti, nyt asiaan osaa suhtautua. Jani oli neljä vuotta voittamaton ja olen alkanut arvostaa sitä ihan valtavan paljon. Siinä tuli tukuittain maailmanmestaruuksia, Euroopanmestaruuksia, maailmanennätyksiä. Kun ajattelen nyt, ne ovat korvanneet moninkertaisesti sen menetetyn kullan.
Esa Sieviselle on jäänyt pitkältä valmennusuralta erityisesti mieleen Janin vuonna 94 saavuttama maailmanmestaruus 200 metrin sekauinnissa.
– Se oli samaan aikaan maailmanennätys, ja se pysyi maailmanennätyksenä yli yhdeksän vuotta. Tarvittiin Michael Phelps rikkomaan se, Sievinen virnistää.
Valmentajana Sievisestä kasvoi myös hyvä ihmistuntija.
– Valmentaminen on hyvin laaja käsite. Täytyy osata nähdä tulevaisuuteen, nähdä kokonaisuus, täytyy olla ihmisinsinööri, tarvitsee tuntea uimarit. Valmentajalla myös täytyy olla silmää nähdä, onko uimarilla mahdollisuuksia.
Valmentamisen lopettamisen jälkeenkään Sievinen ei aio laiskotella.
– On tässä kaikenlaisia hommia. Jatkan edelleen Nummelan Kisaajien päävalmentaja-mentorina ja käyn myös luennoimassa valmennuksestani, jos pyydetään.
Ajatuksiaan ja tunteitaan Sievinen on jo vuosikymmeniä purkanut kirjoittamalla. Pöytälaatikko on täyttynyt sadoista ajatelmista.