Maahanmuuttajien työllistyminen ei yksin ole osoitus onnistuneesta kotoutumisesta, eikä kotoutumiselle ole vain yhtä mittaria.
Onnistunut kotoutuminen on monen tekijän summa, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa katsauksessa.
– Kotoutuminen on moniulotteinen- ja tekijäinen kokonaisuus, johon osallistuvat sekä vastaanottava yhteiskunta että muuttajat itse, sanoo tiedotteessa työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen
Työelämän vastaanottavuus vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksiin ja työllistyminen vaikuttaa muun muassa heidän yhteiskunnalliseen osallistumiseensa.
– Sosiaalinen hyvinvointi on puolestaan hyvän kotoutumisen osatekijä, Hämäläinen toteaa.
Katsauksen artikkeleissa todetaan, että Suomi houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita, ja että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat maksavat valmistumisen jälkeen itsensä takaisin yhteiskunnalle.
Työmarkkinoiden havaittiin olevan etnisesti hierarkkiset: maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät jälkeen suomalaistaustaisten tasosta.
Lisäksi maahanmuuttajat joutuvat lähettämään suomalaistaustaisiin verrattuna monin kerroin enemmän työhakemuksia saadakseen haastattelukutsun, vaikka ominaisuudet olisivat täysin samat kuin suomalaistaustaisilla hakijoilla.
Maahanmuuttajan yksilölliset ominaisuudet, kuten koulutus tai kielitaito, eivät yksin selitä kotoutumista tai työllistymistä, vaan kyse on laajemmasta maahanmuuttopolitiikan muodostamasta ympäristöstä sekä yhteiskunnan asenteista.
Suomessa asui vuoden 2018 lopulla 400 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Muuttoliike Suomeen on ollut tasaisessa nousussa 1990-luvulta alkaen, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen.